Kelpoisuus: Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulutasoista sosiaalialan osaamista edellyttäviin tehtäviin julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä vapaaehtois- ja järjestösektorin toimin-noissa. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 säätelee kelpoisuuksia kunnallisissa tehtävissä.

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet

Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista opinnoissa. AHOT-menettely perustuu koulutusohjelman osaamisvaatimuksiin. Opiskelija voi hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista syyslukukaudella 30.9. mennessä ja kevätlukukaudella 31.1. tai 30.4. mennessä. AHOT-menettely on vaiheistettu seuraavasti:

Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille AHOT-prosessin periaatteet ja kulun koulutusohjelmassa.
Opiskelija varaa keskusteluajan opinto-ohjaajan kanssa AHOT-prosessin aloittamisesta. AHOT-mahdollisuus arvioidaan.
Opiskelija täyttää hakulomakkeen näyttödokumentteineen ja toimittaa sen opinto-ohjaajan kautta koulutusohjelman AHOT-työryhmälle. Hakulomakkeen liitteenä tulee olla kuvaus, jossa opiskelija kuvaa yksityiskohtaisesti oman osaamisensa suhteessa korvattavaksi esitettävän opintojakson osaamistavoitteisiin.
AHOT-työryhmä käsittelee hakemuksen ja joko ohjaa sen edelleen opintojakson opettajalle tai antaa päätöksen opiskelijalle.
Mikäli AHOT-mahdollisuus on olemassa, opintojakson opettaja määrittelee, vastaanottaa ja arvioi opiskelijan näytöt sekä tekee suoritusmerkinnät opiskelijan opintorekisteriin. Vierailevan luennoitsijan opintojaksojen osalta arvioijana ja päätöksentekijänä toimii AHOT-työryhmä.
AHOT-päätöksiä koskevat Seinäjoen ammattikorkeakoulun voimassaolevan tutkintosäännön mukaiset opintojen vanhenemiseen ja oikaisuvaatimuksiin liittyvät ohjeistukset.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa AHOT:n piiriin eivät kuulu seuraavat opintojaksot: opiskelu ammattikorkeakoulussa, ammatillinen kasvu, sosiaalialan nykykäytäntöjen analyysi ja opinnäytetyö. Opiskelijan osoittaman aiemman osaamisen tulee olla sosiaalialalle soveltuvaa ja hänen tulee osoittaa hallitsevansa alakohtaisuuden vaatimukset. Alakohtaisuuden vaatimus on yksityiskohtaisesti luettavissa opintojaksojen kuvauksissa. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa seuraavilla tavoilla: kirjallinen tai suullinen tentti, osaamisportfolio tai muu näyttö, osaamispäiväkirja, oppimistehtävä, essee, opetuskeskustelu, opetusnäyte/työnäyte/ohjaustilanne/vertaisohjaus, erikoistyö, tasotentti, haastattelu, opiskelijan laatima kuvaus työkokemuksen kautta hankkimastaan osaamisesta, tutkinto- ja muut todistukset, erilaiset dokumentit ja lisäksi muulla opintojakson opettajan kanssa sovitulla tavalla.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagogiset toimintamallit

Sosiaalialan koulutusohjelma perustuu konstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Sen mukaan opiskelija rakentaa aktiivisesti omia tietovarantojaan, arvioi oppimistarpeitaan ja suuntaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi. Opettaja on ohjaaja, joka auttaa tunnistamaan kehittymissuuntia. Sosiaalialan opiskelussa pyritään kehittämään reflektiivisyyttä eli taitoa ja halua tarkastella oman toiminnan vaikuttimia ja vaikutuksia eri näkökulmista.

Opintojen lähtökohta on ammattityön osaamistarpeissa, jotka kiteytyvät sosionomi (AMK) –kompetensseissa. Yleisiä kompetensseja tuottavat opintojaksot, kuten kielet, viestintä ja tietotekniikka toteutetaan sosiaalialan näkökulmasta. Opinnot on suunniteltu niin, että oppiminen kompetenssialueilla syventyy opintojen edetessä.

Opinnoissa toteutetaan monipuolisia oppimistapoja, esim. luennot, lukupiirit, ryhmätehtävät ja demonstraatiot. Kontaktiopiskelua täydentää yleisimmin itsenäinen ja soveltava tehtävä, kirjalliseen materiaaliin perustuva tentti tai käytännössä tapahtuva toiminnallinen harjoitus. Omia näkemyksiä ja osaamista kehitetään ryhmän avulla. Ryhmä on oppimisympäristö, jossa opitaan vuorovaikutustaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, sekä asioiden monipuolista ja eettistä tarkastelua. Ryhmäytymiseen ja ryhmässä toimimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Verkko -opintoina toteutetaan erityisesti opintojaksoja, jotka asiasisältönsä puolesta hyötyvät verkkototeutuksesta ja jotka monipuolistavat opiskelumahdollisuuksia. Jokaisella opiskelijaryhmällä on lisäksi oma Moodle -pohja perusinformaatiota ja ryhmäkohtaisten tehtävien käsittelyä varten. Opinnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että teoria ja käytäntö liittyvät yhteen. Koulutusohjelmassa on kuusi ohjattua harjoittelujaksoa, joiden tavoitteet noudattelevat edeltävien teoriaopintojen tavoitteita. Opintokokonaisuuksiin ja -jaksoihin sisältyy lähes aina soveltavia tehtäviä, joista osa toteutetaan käytännön työssä.

Korkeakouluopinnoissa on olennaista tutkiva ja kehittävä oppiminen. Oppisisältöjä tarkastellaan monipuolisesti tutkittua ja kokemuksellista tietoa hyödyntäen. Alan kehittämistä korostetaan opintojen alusta lähtien. Opiskelijat suorittavat opintojensa aikana TKI - harjoittelun, jonka myötä jokainen sosiaali- ja terveysalan opiskelija osallistuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yksikön ja työelämän tarjoamissa kehittämisprojekteissa. Opintojen loppuvaiheeseen sijoittuva opinnäytetyö suuntautuu työelämän tarjoamiin tutkimus- ja kehittämistehtäviin.

Opintoihin sisältyvä yrittäjyys –kompetenssi syvenee opintojen myötä. Jokainen sosiaalialan koulutusohjelman opiskelija suorittaa vähintään yhden harjoittelun yrityksessä tai järjestössä. Opiskelijat ohjataan tarkastelemaan sosiaalipalveluiden yritysmuotoisia toteuttamistapoja. Yrittäjyyttä opiskellaan sosiaali- ja terveysalan yksikön moniammatillisissa yrittäjyysopinnoissa ja SeAMK:n yrittäjyysopinnoissa. Halukkaat voivat osallistua Yritystallin toimintaan.

Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet

Sosiaalialan koulutusohjelman ytimenä on sosiaalisen asiantuntijuus ihmisten arkipäivän elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Se merkitsee kykyä ymmärtää ihmisen elämäntilanne voimavaroineen ja tarpeineen, sekä nähdä se osana laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tapahtumia. Koulutusohjelma antaa taidot edistää ihmisten hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta asiakastyön, yhteisöihin ja ryhmiin kohdistuvan työn sekä kehittämisen ja johtamisen menetelmillä.

Opintojen suorittaminen takaa laaja-alaisen ja korkeatasoisen sosiaalialan ammattitaidon muodostumisen sekä mahdollistaa työllistymisen eri asiakasryhmien pariin. Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, mutta opintoja voi jossain määrin painottaa sosiaalialan asiakasryhmien mukaisesti. Opintokokonaisuus: ”Empowerment in social work” on mahdollista opiskella englannin kielellä.

Ammatillinen osaamisprofiili

Sosionomi (AMK) voi toimia asiakastyössä, johtamistehtävissä, projektityössä ja yrittäjänä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä eri toiminta-alueilla ovat:

Sosiaalialan kasvatus- ja opetustehtävät: perheohjaaja, päiväkodin opettaja, kasvattaja, nuoriso-ohjaaja. Sosionomit työskentelevät päivähoidossa, lastensuojelussa, perhetyössä, koulutoimessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä eräissä erityiskasvatuksen tehtävissä.
Sosiaalisen ohjauksen ja kuntoutuksen tehtävät: sosiaaliohjaaja, työvalmentaja, palveluohjaaja, projektityöntekijä, työvoimaneuvoja, vakuutussihteeri. Sosionomit työskentelevät kehitysvammahuollossa, päihdehuollossa, kriminaalityössä, ikäihmisten parissa, työttömien toiminnassa, nuorisotyössä, maahanmuuttajien keskuudessa, kelassa, työvoimatoimistossa ja sosiaalitoimistossa.
Sosiaalialan palveluiden johtamis- ja kehittämistehtävät: avohuollon ohjaaja, toiminnanjohtaja, lastenkodin johtaja, toimiston johtaja. Sosionomit työskentelevät johtamis- ja kehittämistehtävissä sosiaalipalveluiden eri sektoreilla, sosiaalialan järjestöissä, yrittäjätoiminnassa ja projekteissa, Kelassa ja työhallinnossa.

Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja Valtioneuvoston asetuksessa N:o 608/2005 määritellään, että lastentarhanopettajan tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon. Sosiaalialan ammattikorkeakoulut ovat linjanneet, että näiden opintojen tulee sisältää varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja, pedagogisen harjoittelun sekä opinnäytetyön. SeAMK:n sosiaalialan koulutusohjelmassa osalla opiskelijoista on mahdollisuus rakentaa opinnot siten, että edellä kuvattu kelpoisuus muodostuu. Kelpoisuuden tuottamia opintojaksoja on tarjolla vuosittain rajoitettu määrä. Varhaiskasvatuksen opinnoista tiedotetaan vuosittain ja opintoihin voi perehtyä osoitteessa intra/opintoasiat/ohjeita ja oppaita/sosiaalialan koulutusohjelma/sektoriopinnot.

Kansainvälisyys koulutusohjelmassa

Opintojen aikana on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon SeAMK:n kansainvälisten yhteistyökumppanien tarjoamiin tai opiskelijan itsensä perustelemiin vaihtokohteisiin. Suositeltavin vaihdon kesto on kolme kuukautta ja ajankohta toinen tai kolmas opintovuosi. Koulutusohjelman opiskelijat voivat osallistua ryhmänä kansainvälisille intensiivikursseille, jotka toteutetaan yhteistyöverkostojen yhteistyönä. Opintokokonaisuus Empowerment in social work on mahdollista opiskella englanninkielellä. Kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä edistetään vieraskielisen oppimateriaalin käytöllä, vaihto-opiskelijoiden ja vierailevien opettajien asiantuntemuksen hyödyntämisellä sekä tuomalla esille monikulttuurisia sisältöjä opetuksessa. Opiskelijoiden omaehtoista kansainvälistymistä pidetään suositeltavana.

Jatko-opintokelpoisuus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden hakeutua alan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja muuhun ylempään korkeakouluopetukseen niiden määrittämien valintaperusteiden mukaisesti (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).

Opintojen rakenne

Perusopinnoissa muodostuu kokonaiskuva laaja-alaisesta sosiaalialan kentästä ja työtehtävistä. Perusopintojen aihepiirit syventyvät opintojen edetessä. Ammattiopinnoissa opiskelijat perehtyvät vaiheittain sosiaalialan asiakastyön menetelmiin, ryhmien ja yhteisöjen kanssa toimimiseen, toiminnan johtamiseen ja organisoimiseen sekä valtaistavaan sosiaalialan työhön. Kaikkiin em. lähestymistapoihin sisältyy ohjattu harjoittelu. Kehittämisen ja tutkimisen taidot syvenevät opintojen edetessä. Lisätietoja Lisätietoa intra/opintoasiat/ohjeita ja oppaita/sosiaalialan koulutusohjelma.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, koska sosionomin (AMK) tulee olla valmiudet toimia sosiaalisen asiantuntijana erilaisten asiakasryhmien parissa sekä nähdä asiat ja niiden yhtymäkohdat kokonaisvaltaisesti. Asiakasryhmäkohtainen näkökulma tulee esille vaihtoehtoisissa sektoriopinnoissa.

Vaihtoehtoiset sektoriopinnot on 26 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, johon sisältyy tarkasteltavaan asiakasryhmään perehdyttävä työpaja, palveluiden ja etuuksien tarkastelu ko. asiakasryhmän kohdalla, tieteelliseen kirjoittamiseen harjaannuttava itsenäinen esseekirjoitus aihepiiristä, sosiaalialan asiakastyön menetelmiin liittyvä harjoittelu ja ammattityön analyysi. Vaihtoehtoiset sektoriopinnot ajoittuvat toiseen tai kolmanteen opintovuoteen, riippuen opintojen aloitusajankohdasta. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Valinta-ajankohdasta tiedotetaan ryhmäkohtaisissa informaatiotilaisuuksissa. Lisätietoa intra/opintoasiat/ohjeita ja oppaita/sosiaalialan koulutusohjelma/sektoriopinnot.

Lastentarhanopettajan kelpoisuuden saadakseen opiskelijan on suoritettava ns. varhaiskasvatuksen opintopolku. Opintopolun edellyttämät opinnot ovat lukuvuosittain tarjolla noin kolmasosalle opiskelijoista. Lisätietoa intra/opintoasiat/ohjeita ja oppaita/sosiaalialan koulutusohjelma. Varhaiskasvatuksen opintopolku tarkoittaa opintojen omaehtoista painottamista sosionomi (AMK) –tutkinnon sisällä. Opinnot eivät tarkoita suuntautumisvaihtoehtoa.

Sosiaalialan koulutusohjelma toteuttaa yhdessä liiketalouden koulutusohjelman kanssa työ- ja elinkeinopolitiikan opintoja. Sosiaalialan koulutusohjelmassa nämä opinnot on muotoiltu ns. TEMPO-opintopoluksi. Lisätietoa intra/opintoasiat/ohjeita ja oppaita/sosiaalialan koulutusohjelma. TEMPO – työ- ja elinkeinopalveluosaamisen opinnot tarkoittavat opintojen omaehtoista painottamista sosionomi (AMK) –tutkinnon sisällä. Opinnot eivät tarkoita suuntautumisvaihtoehtoa.

Sosiaalialan koulutusohjelman opintojen eteneminen vaihtelee jossain määrin riippuen opintojen aloitusajankohdasta (syksy/kevät). Aikuisryhmällä on niin ikään oma etenemisaikataulunsa. Lisätietoa intra/opintoasiat/ohjeita ja oppaita/sosiaalialan koulutusohjelma.

Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset

Katso korkeakoulun toimintaa ohjaavat säädökset

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Opiskelumuoto

Nuorisoryhmissä kokopäiväinen opiskelu, aikuisryhmässä monimuoto-opiskelu

Yhteyshenkilöt

Koulutusohjelmapäällikkö:
Päivi Rinne, 020 124 5122 / 040 830 4190, paivi.rinne(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja:
Katriina Honkala, 020 124 5108 / 040 830 4186, katriina.honkala(at)seamk.fi

Kv-koordinaattori:
Tiina Harju, 040 680 7100, tiina.harju(at)seamk.fi

ops.seamk.fi - Kampusranta 11, 2.krs (Frami F), 60320 SEINÄJOKI - Puhelin: +358 20 124 5000 - Faksi: +358 20 124 5001 - opintotoimisto@seamk.fi