Käytännön tietoa ulkomaisille opiskelijoille
Suomen koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmään kuuluu yhdeksänvuotinen peruskoulu,
yleinen tai ammatillinen toisen asteen koulutus ja korkea-asteen
koulutus, jota toteutetaan duaalimallin mukaisesti yliopistoissa,
ammattikorkeakouluissa ja muissa korkeakouluissa. Aikuiskoulutusta
tarjoavat yksityiset organisaatiot, iltakoulut, ammatilliset
oppilaitokset sekä korkea-asteen oppilaitokset. www.minedu.fi
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota laadukasta ammatillista
korkea-asteen koulutusta ja toteuttaa muun muassa alueen työelämän
tarpeita vastaavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentaminen aloitettiin Suomessa vuonna
1991, tänä päivänä Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua.
Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu sekä teoreettisia opintoja että
käytännön harjoittelua omalla opiskelualalla. Opiskelu- ja
opetusmenetelmiä on käytössä monia erilaisia ja opiskelijan omaa
vastuuta opintojensa etenemisestä korostetaan. Tiedon määrän
lisääntyessä opiskelijan on tärkeää omaksua ajatus elinikäisestä
oppimisesta sekä itsenäisestä tiedonhausta opiskeluaikana ja
valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulututkinto tuottaa valmiudet
vaativiin työelämän tehtäviin. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö
päättää koulutusohjelmien sisällöistä ja tutkintonimikkeistä.
Suomalaiset ammattikorkeakoulututkinnot vastaavat pääosin
eurooppalaisten korkeakoulujen bachelor ja master
-tutkintoja.
25-64-vuotiaista suomalaisista korkea-asteen tutkinto on yli
kolmasosalla (35 %), mikä on korkein luku EU-maissa.
Perustietoa Suomesta
Asukasmäärä: 5,4 miljoonaa asukasta. Odotettu elinikä yksi
korkeimpia maailmassa eli miehillä 76,5 ja naisilla 83,2 vuotta.
Pinta-ala: 390 920 neliökilometriä, yksi Euroopan suurimmista
maista. Noin 70 prosenttia pinta-alasta on metsää, järviä on lähes 200
000. Maan pohjoisosa Lappi sijaitsee pohjoisella napapiirillä.
Asukastiheys: 18 asukasta neliökilometrillä.
Pääkaupunki: Helsinki, jossa 550 000 asukasta. Muita suurimpia
kaupunkeja Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu ja Jyväskylä.
Kieli: viralliset kielet suomen kieli (90 %) ja ruotsin kieli
(5,4 %), myös englantia puhutaan laajalti.
Uskonto: evankelis-luterilaisia (78 %), ortodokseja (1 %),
lisäksi muiden uskontojen edustajia.
Hallinto: itsenäinen tasavalta vuodesta 1917, vuodesta 2000
valtion päämiehenä on ollut Presidentti Tarja Halonen. Parlamentin eli
eduskunnan muodostaa 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden
välein pidettävillä vaaleilla.
EU:n jäsen Suomi on ollut vuodesta 1995. Yhteistyö muiden
Pohjoismaiden kanssa on myös aktiivista. Venäjään on myös hyvät
poliittiset ja kaupalliset suhteet.
Valuutta: euro (EUR)
Vaikka Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa, ei ilmasto kuitenkaan ole
niin kylmä kuin mitä sijainnin perusteella voitaisiin päätellä.
Talvella lämpötila laskee nollan alapuolelle. Kesät ovat valoisia ja
lämpimiä, maan pohjoisosissa aurinko ei keskikesällä laske lainkaan.
Teollistuminen alkoi Suomessa 19. vuosisadalla ja kasvu oli nopeaa
erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Perinteisesti metsä- ja
puuteollisuudella on ollut merkittävä rooli maan taloudelliselle
kehitykselle. Myös elektroniikka-, metalli- ja koneteollisuus sekä
kemian- ja tekstiiliteollisuus ovat merkittäviä. Tänä päivänä Suomi
tunnetaan hightech- tuotteistaan. Työttömien määrä oli 9,3 %
maaliskuussa 2011.
Maahan tuloon liittyvät käytänteet
Passi
Pohjoismaissa asuvat voivat saapua Suomeen sekä asua, työskennellä
ja opiskella Suomessa ilman rajoituksia, mutta yleensä muualta
saapuvilla täytyy olla voimassaoleva passi mukanaan. www.formin.fi
Viisumi
Opiskelijat, jotka tulevat Suomeen EU-maista ja useista muista
maista eivät tarvitse viisumia maahantulon yhteydessä. Mikäli
opiskelija tulee maasta, josta tulevalta vaaditaan viisumi, on viisumi
anottava opiskelijan omassa maassa sijaitsevasta Suomen
suurlähetystöstä tai konsulaatista. Mikäli Suomeen pääsykokeeseen
saapuva tutkinto-opiskelijaksi hakeva henkilö on joutunut anomaan
viisumin tullakseen maahan, joutuu hän yleensä hankkimaan uuden
viisumin aloittaessaan opiskelunsa, koska pääsykokeeseen tuloon
oikeuttava viisumi on sallinut vain lyhyen maassaoloajan. Syyskuun
alussa 2007 on astunut voimaan laki, joka edellyttää EU ja ETA -alueen
ulkopuolelta tulevilta ulkomaisilta opiskelijoilta tietyn suuruista
vakuutusta edellytyksenä sille, että heille myönnetään viisumi Suomeen.
www.formin.fi
Oleskelulupa
Oleskelulupa tarvitaan, mikäli henkilön oleskelu maassa kestää yli
kolme kuukautta, poikkeuksena tästä ovat Pohjoismaiden kansalaiset,
jotka eivät oleskelulupaa tarvitse. Myöskään EU-kansalaiset (mukaan
lukien Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) eivät tarvitse
oleskelulupaa, mutta heidän tulee rekisteröityä paikallisella
poliisilaitoksella Suomessa, mikäli heidän oleskelunsa Suomessa kestää
yli kolme kuukautta. Muiden maiden kuin Pohjoismaiden kansalaiset
voivat joutua osoittamaa myös rahallisen toimeentulonsa Suomessa. EU ja
ETA -alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat anovat oleskelulupaa
omassa maassaan sijaitsevasta Suomen lähetystöstä. Opiskelijan täytyy
osoittaa, että hänellä on vähintään 500 euron kuukausitulot, jolla hän
pystyy kattamaan elinkustannuksensa Suomessa. Oleskeluluvan saa yleensä
vuodeksi kerrallaan. Oleskeluluvan pidentämiseksi opiskelijan on
riittävän toimeentulon lisäksi osoitettava, että hän on suorittanut
vaadittavan määrän opintoja, hänen on oltava myös kirjoilla ja
päätoimisena opiskelijana suomalaisessa korkeakoulussa. Anomus
oleskeluluvan pidentämisestä jätetään paikalliselle poliisilaitokselle
Suomessa. www.formin.fi
Työlupa
EU kansalaiset sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin
kansalaiset voivat työskennellä ilman työlupaa opiskellessaan Suomessa.
Muista maista tuleville opiskelijoille oleskelulupa sallii työskentelyn
opiskelun ohessa tietyin rajoituksin, muun muassa koulutusohjelman
käytännön harjoitteluun kuuluvan työskentelyn. Opiskelun ohessa tehtävä
osa-aikatyö ei yleensä saa ylittää 20 tuntia viikossa, kuitenkin
loma-aikoina, jolloin opetusta ei ole tarjolla, voi opiskelija olla
kokopäivätyössä. www.formin.fi
Matkustaminen Suomessa
Seinäjoen lähimmät lentokentät ovat Rengonharjun lentokenttä (10 km
kau-pungin keskustasta) ja Vaasan lentokenttä (70 km Seinäjoelta).
Lento Helsingistä Rengonharjun kentälle kestää vain noin 40 minuuttia.
Nopein junayhteys Helsingistä Seinäjoelle on tällä hetkellä 2 t 34 min.
Suomessa on oikeanpuolinen liikenne ja turvavöiden käyttö samoin kuin
ajovalojenkin käyttö aina on pakollista. Matkapuhelimen käyttö on
sallittua vain hands-freetä käyttäen ja alkoholin vaikutuksen alaisena
ajaminen on kiellettyä. Ajokortin voi saada 18 vuotta täytettyään.
Terveydenhuolto ja sosiaaliturva
Terveydenhoitajan, lääkärin ja psykologin palvelut
Seinäjoen ammattikorkeakoulu on mukana syyskuun 2011 alusta alkaen
kolmivuotisessa YTHS kokeilussa, jonka puitteissa järjestetään
Seinäjoella opiskeleville tutkinto-opiskelijoille seuraavat palvelut:
- terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
- mielenterveys- ja päihdetyö
- seksuaaliterveyden edistäminen
- suun terveydenhuolto
Terveydenhoito YTHS:n kautta maksaa opiskelijalle 42 euroa
lukuvuodessa. YTHS sopimuksen piiriin kuuluvat Seinäjoella opiskelevat
suomalaiset ja ulkomaiset tutkinto-opiskelijat, ulkomaiset
vaihto-opiskelijat eivät kuulu sopimuksen piiriin.
Seinäjoen ulkopuolella opiskelevat käyttävät normaalisti
toimipisteen tarjoamia terveydenhoitopalveluita.
Opiskelija voi myös tarvittaessa asioida terveyskeskuksessa.
Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on varattava aika puhelimitse.
Yleensä terveyskeskuksissa on päivystysvastaanotto avoinna myös
iltaisin ja viikonloppuisin. EU ja ETA -alueelta sekä Sveitsistä
tulevat opiskelijat voivat käyttää terveyskeskuspalveluja samalla
tavalla kuin Suomenkin kansalaiset, mikäli heillä on Eurooppalainen
sairaanhoitokortti mukanaan. Seinäjoella yksi terveyskeskuskäynti
maksaa noin 15 euroa, vuosimaksun ollessa noin 30 euroa.
Erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lähete terveyskeskuksen
lääkäriltä. Pohjoismaista tulevat ja yli kuusi kuukautta Suomessa
asuvat opiskelijat täyttävät Pohjoismaiden välisen
maahanmuuttolomakkeen. Muista maista tulevat opiskelijat saavat
lisätietoja terveydenhuoltoon liittyen suurlähetystöistä ja
konsulaateista. Seinäjoella ja lähiympäristössä on myös useita
yksityislääkäripalveluja. Yksityislääkärillä käynti maksaa vähintään
noin 50 euroa. Ilman vakuutusta yksityislääkäripalvelut ja sairaalassa
olo voivat tulla todella kalliiksi.
Hammaslääkäri
Hammaslääkärin palvelut eivät yleensä ole ilmaisia opiskelijoille,
mutta on edullisempaa mennä kunnallisen hammaslääkärin vastaanotolle
kuin yksityiselle hammaslääkärille. Seinäjoella opiskelevat
tutkinto-opiskelijat saavat hammaslääkäripalvelut YTHS:n kautta
maksettuaan lukuvuosimaksun.
Apteekit
Suomalaisissa apteekeissa on laaja valikoima lääkkeitä ja muita
apteekkituotteita, joita voi ostaa ilman reseptiä. Mikäli lääkkeen
ostamiseen tarvitaan resepti, vaatii tämä lääkärissä käyntiä.
Lisätietoja terveydenhuoltoon liittyen saa oman koulutusyksikön
terveydenhoitajalta.
Tietoa koulutuspaikkakunnista
Seinäjoki www.seinajoki.fi
Ilmajoki www.ilmajoki.fi
Jurva www.jurva.fi
Kauhajoki www.kauhajoki.fi
Ähtäri www.ahtari.fi
|
