Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
Oppimista ja osaamista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa
sekä muodollisen koulutuksen että arkioppimisen kautta tai työelämässä.
Ratkaisevaa on osaaminen ja oppimisprosessin tulos, ei se tapa, miten
ja missä osaaminen, tiedot ja taidot on hankittu.
Formaali oppiminen (muodollinen koulutus) tapahtuu
tavallisesti oppilaitoksissa ja oppiminen on oppimistavoitteiden,
oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta
järjestelmällistä, ja siitä saa todistuksen (osoitettu osaaminen).
Formaali (virallinen) oppiminen on oppijan näkökulmasta
tarkoituksellista.
Non-formaali oppiminen (epävirallinen oppiminen) on
järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai
oppimiseen saatavan tuen osalta. Epävirallinen oppiminen on oppijan
näkökulmasta tarkoituksellista, ja siitä saa yleensä todistuksen.
Suomessa tätä mahdollisuutta tarjoavat tyypillisesti vapaan
sivistystyön organisaatiot ja työpaikkojen oma koulutus.
In-formaali oppiminen (arkioppiminen) on oppimista
päivittäisissä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvissä
toimissa. Arkioppiminen ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden,
oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta, eikä
siitä yleensä saa todistusta. Arkioppiminen voi olla tarkoituksellista,
mutta useimmiten se on tahatonta tai sattumanvaraista.
Opiskelijalla on oikeus hakea aiemmin hankitun osaamisensa
hyväksilukemista (tunnustamista), mikäli osaaminen vastaa
koulutusohjelman osaamistavoitteita. Hyväksilukuprosessissa opiskelija
arvioi omaa osaamistaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin,
suunnittelee itsearvioinnin pohjalta, mitä osaamista hän pyrkii saamaan
tunnistetuksi, hakee tunnistamista ja antaa osaamisestaan tarvittavat
näytöt. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen
yleisiin periaatteisiin voi tutustua SeAMK:n AHOT-ohjeissa. Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen hyväksilukemisen menettelyt on kuvattu kunkin koulutusohjelman yhteydessä.
Hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun,
työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa
tutkintoa tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin.
Hyväksilukeminen voi olla opintojen korvaamista tai opintoihin
sisällyttämistä.
Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan
koulutusohjelman pakollisten tai vaihtoehtoisten opintojen korvaamista
muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla.
Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan
muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa
vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
liittyy kiinteästi opintojen henkilökohtaistamiseen.
Henkilökohtaistamisen välineenä toimii henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma (HOPS, eHOPS), jonka opiskelija laatii opintojen
alussa. Suunnitelman lähtökohtana ovat koulutusohjelman
opetussuunnitelma, sen osaamistavoitteet sekä opiskelijan omat
kiinnostuksen kohteet. Yksiköiden ohjaushenkilöstö antaa ohjausta
HOPSin teossa sekä AHOT-prosessiin liittyvissä asioissa. HOPSin
hyväksyy koulutusohjelmapäällikkö tai muu tehtävään valtuutettu
henkilö. Suunnitelmaa päivitetään henkilökohtaisten kehitys- ja
ohjauskeskustelujen yhteydessä.
|
