Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

Oppimista ja osaamista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa sekä muodollisen koulutuksen että arkioppimisen kautta tai työelämässä. Ratkaisevaa on osaaminen ja oppimisprosessin tulos, ei se tapa, miten ja missä osaaminen, tiedot ja taidot on hankittu.

Formaali oppiminen (muodollinen koulutus) tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa ja oppiminen on oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta järjestelmällistä, ja siitä saa todistuksen (osoitettu osaaminen). Formaali (virallinen) oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista.

Non-formaali oppiminen (epävirallinen oppiminen) on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta. Epävirallinen oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista, ja siitä saa yleensä todistuksen. Suomessa tätä mahdollisuutta tarjoavat tyypillisesti vapaan sivistystyön organisaatiot ja työpaikkojen oma koulutus.

In-formaali oppiminen (arkioppiminen) on oppimista päivittäisissä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvissä toimissa. Arkioppiminen ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta, eikä siitä yleensä saa todistusta. Arkioppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta useimmiten se on tahatonta tai sattumanvaraista.

Opiskelijalla on oikeus hakea aiemmin hankitun osaamisensa hyväksilukemista (tunnustamista), mikäli osaaminen vastaa koulutusohjelman osaamistavoitteita. Hyväksilukuprosessissa opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin, suunnittelee itsearvioinnin pohjalta, mitä osaamista hän pyrkii saamaan tunnistetuksi, hakee tunnistamista ja antaa osaamisestaan tarvittavat näytöt. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisiin periaatteisiin voi tutustua SeAMK:n AHOT-ohjeissa. Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen hyväksilukemisen menettelyt on kuvattu kunkin koulutusohjelman yhteydessä.

Hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Hyväksilukeminen voi olla opintojen korvaamista tai opintoihin sisällyttämistä.

Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan koulutusohjelman pakollisten tai vaihtoehtoisten opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla.

Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) liittyy kiinteästi opintojen henkilökohtaistamiseen. Henkilökohtaistamisen välineenä toimii henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS, eHOPS), jonka opiskelija laatii opintojen alussa. Suunnitelman lähtökohtana ovat koulutusohjelman opetussuunnitelma, sen osaamistavoitteet sekä opiskelijan omat kiinnostuksen kohteet. Yksiköiden ohjaushenkilöstö antaa ohjausta HOPSin teossa sekä AHOT-prosessiin liittyvissä asioissa. HOPSin hyväksyy koulutusohjelmapäällikkö tai muu tehtävään valtuutettu henkilö. Suunnitelmaa päivitetään henkilökohtaisten kehitys- ja ohjauskeskustelujen yhteydessä.