Konservoinnin koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehdot
Rakennuskonservointi
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, konservaattori (AMK)
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on
ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella
korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area).
Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework)
ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework)
kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Valintaperusteet
Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.
Ahot-menettelyt
Aiemmin opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa (AHOT) noudatetaan
SeAMKin yhteistä käytäntöä. AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät
opinnäytetyö ja kypsyyskoe, muut opinnot voidaan joko korvata
samansisältöisillä opinnoilla tai muuten hankitulla osaamisella.
Muualla suoritettuja opintoja voidaan myös sisällyttää vaihtoehtoisiin
ja vapaasti valittaviin opintoihin. Työharjoittelun korvaavasta
työkokemuksesta raportoidaan koulutusohjelman käytännön mukaisesti.
Aiemmin hankittu osaaminen voi olla enintään 10 v. vanhaa. Hakemuksia
käsittelevä opettaja voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä tai -
näyttöjä. Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- opiskelijan haastatteluja ja kirjallisia raportteja
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- näyttökokeita tarvittaessa
- edellisten vertaamista opintojen osaamistavoitteisiin
Tutkintovaatimukset ja –säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Pedagogiset toimintamallit
Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskelumenetelmiä, joilla
tuetaan opiskelijan ammatillista kehittymistä, työelämävalmiuksia ja
ammatillista osaamista. Opiskelu sisältää asiantuntijaluentoja,
itsenäistä työskentelyä pienryhmätyöskentelyä, laboratorioharjoituksia,
oppimistehtäviä, projektitöitä ja käytännön työn harjoittelua
erilaisissa konservointikohteissa.
Opiskelijan aktiivinen rooli on opetuksessa tärkeässä osassa.
Työelämä ja asiantuntijuus edellyttävät työntekijältä yhä enemmän
tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitoa, yhteistyökykyä,
ongelmaratkaisutaitoa, jatkuvaa oppimista ja kykyä yhdistää eri tiedon
lajeja ja eri tieteenaloja käytännön työssä. Tämä edellyttää, että
opetettavat asiat ymmärretään ja opiskelija myös itsenäisesti kehittää
tietojaan ja taitojaan. Konservoinnin koulutuksessa tärkeänä
pidetäänkin tämän vuoksi konstruktiivista oppimiskäsitystä.
Kansainvälisen työharjoittelu- ja opiskelukokemuksen hankkimiseen
kannustetaan opintojen aikana. Tutkimus ja kehittämistoiminta
integroituu opetusohjelmaan kahdella tasolla. Yksittäisissä
opintojaksoissa toteutetaan työelämä- ja asiakaslähtöisiä
opiskelijaprojekteja, joissa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on oma
osuutensa. Opinnäytetyöt pyritään kytkemään esimerkiksi työharjoittelun
aikana toteutuviin kehittämistehtäviin.
Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet
Konservointi on kulttuurihistoriallisesti merkittävän perinnön
säilyttämistä. Rakennuskonservoinnin koulutuksen tavoitteena on tuottaa
ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet kulttuurihistoriallisesti
arvokkaan rakennuskannan säilyttämiseen ja joilla on kokonaisvaltainen
käsitys kulttuuriperinnön hoidosta.
Osaamistavoitteet
Opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija konservoinnin
ammattialaan ja ideologiaan, perinteiseen rakentamiseen,
konservoitaviin ja konservoinnissa käytettäviin materiaaleihin ja
erilaisiin konservointitekniikkoihin. Koulutuksessa keskitytään
puurakennusten ja niiden pintakäsittelyjen konservointiin. Tavoitteena
on, että rakennuskonservaattori hallitsee puun käytön perinteisessä
rakentamisessa sekä tuntee puun materiaalina ja sen
konservointimenetelmät. Lisäksi hän hallitsee puurakennusten
pintakäsittelymenetelmät materiaaleineen sekä niiden säilyttämiseen
liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet.
Ammatillinen osaamisprofiili
Koulutus antaa valmiudet toimia monipuolisissa
rakennuskonservointitehtävissä. Rakennuskonservaattorin työ keskittyy
kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttämiseen sekä
kotimaassa että ulkomailla. Rakennuskonservaattorit ovat
suunnittelijoita, ohjaajia ja asiantuntijoita vanhoja rakennuksia
säilyttävissä projekteissa sekä tekevät käytännön
konservointitoimenpiteitä.
Rakennuskonservaattori voi toimia museoiden, julkishallinnon,
seurakuntien ja säätiöiden rakennuksista vastaavien sekä yksityisten
kiinteistönomistajien palveluksessa. Työnantajana voivat toimia myös
alalle erikoistuneet suunnittelutoimistot, konservointialan yritykset
tai oma yritys.
Jatko-opintokelpoisuus
Antaa jatko-opintokelpoisuuden konservoinnin alan ylempään amk-tutkintoon (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).
Opintojen rakenne
Konservoinnin koulutus on jaettu perusopintoihin ja
ammattiopintoihin, joita täydentävät vapaasti valittavat opinnot,
harjoittelu ja opinnäytetyö.
Perusopinnot antavat tukea ammatissa toimimiseen ja niissä
keskitytään konservoinnin opiskelussa ja ammatissa tarvittaviin
yleisiin taitoihin, kuten tietotekniikkaan, kieliopintoihin ja
viestintätaitoihin. Ammattiopinnoissa eri moduulien kautta luodaan
opiskelijalle kokonaiskuva rakennuskonservoinnin laajasta työkentästä.
Painopiste on puurakenteiden ja pintakäsittelyiden konservoinnissa,
mutta tavoitteena on perehdyttää opiskelija myös laajemmin
konservoinnin ammattialaan ja ideologiaan sekä perinteiseen
rakentamiseen.
Harjoittelu ja opinnäytetyö sijoittuvat opintojen loppupuolelle ja
näiden tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus parantaa
valmiuksiaan itsenäiseen ja vastuulliseen toimintaan työelämässä.
Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus osallistua monipuolisesti
kansainväliseen toimintaan.
Koulutuksen toteuttamisessa noudatetaan ensisijaisesti
opetussuunnitelmassa esitettyä ohjelmaa, mutta opintojaksoja voidaan
siirtää ja liittää muihin tilanteen vaatiessa. Pääosa
opintomateriaalista muodostuu luentomuistiinpanoista. Opiskelussa on
suuri merkitys itseopiskelulla ja opiskelijalla on velvollisuus
opintojen ulkopuolella täydentää tietojaan ja taitojaan koulutuksen eri
osa-alueilta.
Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset
Kts. Keskeiset korkeakoulun toimintaa ohjaavat säädökset
Opiskelu konservoinnin koulutusohjelmassa on päätoimista ja
täysipainoinen osallistuminen harjoitustöihin on pakollista.
Opintojaksoilla on opetusmetodista riippuen 100 - 80 %
läsnäolovelvollisuus. Jos poissaoloja on opintojaksolla enemmän, ne
voivat vaikuttaa alentavasti opintojaksosta annettavaan arvosanaan.
Läsnäolovelvollisuus ilmoitetaan opintojaksolla. Opettaja voi määrätä
poissaoloista erikseen tehtävät.
Opintojaksoon kuuluvat harjoitustehtävät palautetaan annettuun
päivämäärään mennessä, jolloin ne arvioidaan normaalilla
arviointiasteikolla (0-K5). Myöhässä palautetun
harjoitustehtävän/projektin arvosanasta vähennetään -1. Opettaja voi
halutessaan määritellä kaksi myöhästyneiden suoritusten päivää.
Ensimmäinen myöhässä palautettujen suoritusten palautuspäivä vähentää
arvosanaa -1 ja seuraava -2. Tämän jälkeen opintojakso tulee käydä
uudelleen seuraavan lukuvuoden aikana, jos suorituksia ei tule.
Suoritukset merkitään Winhaan kuukauden kuluttua siitä, kun arvosana
on annettu opiskelijalle tiedoksi. Myöhässä palautetut
harjoitustehtävät arvioidaan kaksi kertaa vuodessa, joulu- sekä
toukokuussa.
Valmistumisen edellytykset
Valmistumista koskevat ohjeet tutkintosäännössä ja muissa ohjeissa.
Opiskelumuoto
Opiskelu on kokopäiväistä.
Yhteyshenkilöt
Koulutusohjelmapäällikkö: Outi Orhanen, 040 830 4158, outi.orhanen(at)seamk.fi
Opinto-ohjaaja: Tuija Huusko, 020 124 5934 / 040 830 4227, tuija.huusko(at)seamk.fi
ECTS-/Kv-koordinaattori: Eija Pennanen, 020 124 5924 / 040 830 4272, eija.pennanen(at)seamk.fi
|