Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehdot
Bio- ja elintarviketeknologian koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat:
- Elintarviketekniikka
- Liha- ja valmisruokateknologia
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on
ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella
korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area).
Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework)
ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework)
kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Valintaperusteet
Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.
Ahot-menettelyt
Koulutusohjelman AHOT-toimijat ovat koulutusohjelmapäällikkö,
opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän
tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja
tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa
osaamisen näyttämiseen.
AHOT-menettelyn piiriin eivät kuulu projektiopinnot ja opinnäytetyö.
Oppiaineiden aikaisemmat suoritukset vanhenevat tutkintosäännön mukaan 10 vuodessa.
Arviointi määräytyy opintojaksokohtaisesti ao. opettajan
määrittelemällä tavalla. Arviointimenetelmiä ovat tentti (suullinen tai
kirjallinen), harjoitustyö, laboratoriotyö, käyttökoe tai muu vastaava.
Tutkintovaatimukset ja –säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Pedagogiset toimintamallit
Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijan ammatillinen kehittyminen
perustuu hyvään tekniseen ja luonnontieteelliseen perusosaamiseen,
kriittiseen ajatteluun, ongelman ratkaisukykyyn sekä kykyyn toimia
yhteisöllisesti ja vastuuntuntoisesti. Koulutuksessa korostuu
konstruktiivinen oppimiskäsitys, koska keskeistä on oppia yhdistämään
teoria ja käytäntö, ja kyetä vahvistamaan omaa osaamistaan aiemmin
opitun ja oman kokemusmaailman varaan. Koulutus tarjoaa vahvan pohjan
opintojen jälkeiselle ammatilliselle kehittymiselle.
Opetus sisältää perinteisen luentomuotoisen opetuksen lisäksi paljon
käytännön laboratorioharjoituksia, oppimistehtäviä, laskuharjoituksia,
joissa pyritään käsitteiden välisten suhteiden ymmärtämiseen. Keksivään
ja mielekkääseen oppimiseen pyritään työelämästä saatavilla
pienimuotoisilla selvityksillä ja ongelmanratkaisuun perustuvilla
projektitöillä. Kevätlukukauden mittainen ammattiharjoittelu,
yritysvierailut ja yrityksistä tulevat asiantuntijaluennot täydentävät
opetusmenetelmäkokonaisuutta.
Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet
Bio- ja elintarviketekniikan koulutus perustuu luonnontieteiden
(kemia, biologian ja fysiika) soveltamiseen ja osaamisen yhdistämiseen
nykyaikaiseen tekniikkaan. Koulutuksessa on kaksi
suuntautumisvaihtoehtoa: 1. elintarviketekniikka ja 2. liha- ja
valmisruokateknologia. Suuntautumisvaihtoehto valitaan toisen
opiskeluvuoden aikana.
Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat avaintehtävissä
bio- ja elintarviketekniikkaa soveltavassa teollisuudessa. Valmistuneet
voivat sijoittua tuotannon esimies-, laadunhallinta, tuotekehitys- tai
suunnittelutehtäviin elintarviketeollisuuteen tai teollisuuden
palvelutoimintoihin. Mahdollisia työtehtäviä kuntien ja valtion
palveluksessa ovat valvonta- ja opetustehtävät. Tyypillisiä bio- ja
elintarviketekniikan insinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimies,
tuotekehittäjä, tuotannon suunnittelija, tuotannon ohjaaja,
terveystarkastaja, laadun ohjaaja, laatupäällikkö, tuotepäällikkö,
tuotekehityspäällikkö tai tuotantopäällikkö. Bio- ja
elintarviketekniikan insinöörien työtilanne on vakaa, ja tulevaisuus
näyttää positiiviselta.
Bio- ja elintarviketekniikkaa soveltava teollisuus on voimakkaasti
kansainvälistyvää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä.
Elintarviketeollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista
kansainvälisesti kilpailukykyisintä. Alan suomalainen osaaminen edustaa
maailman huippua ja teollinen toiminta tulee säilymään Suomessa
tuotantotoiminnan globalisoitumisesta huolimatta.
Osaamistavoitteet
Bio- ja elintarviketekniikan insinöörillä on vahva teoreettinen ja
käytännön osaaminen. Valmistuva insinööri hallitsee biologisten
materiaalien käsittelyyn liittyvät yleiset toimintaedellytykset,
erityisvaatimukset, prosessitekniset operaatiot ja oman alansa
kokonaisprosessit. Ammatillinen osaaminen perustuu vahvaan
luonnontieteelliseen ja tekniseen perusosaamisen. Kyky seurata alan
nopeaa kotimaista ja kansainvälistä kehitystä on keskeinen työelämän
hallintaan liittyvä osaamisen haaste. Keskeisiä muutostekijöitä alalla
ovat kansainvälistyminen ja tuotantotoiminnan automatisoituminen. Bio-
ja elintarviketekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet
profiloituvat vaihtoehtoisesti joko tuotantotekniikkaan ja automaatioon
tai tuotekeskeiseen bio- ja elintarviketekniikkaan.
Ammatillinen osaamisprofiili
Tyypillisiä työtehtäviä ovat esimies ja asiantuntijatehtävät eri
elintarviketeollisuusaloilla kuten esim. lihateollisuudessa,
valmisruokateollisuudessa, leipomoissa, meijereissä, panimoissa ja
makeistehtaissa. Henkilöitä sijoittuu eri elintarvikeketjun
viranomaistehtäviin. Tyypillisiä valmistuneiden alan insinöörien
tehtävänimikkeitä ovat esimies, työnjohtaja, tuotekehittäjä,
terveystarkastaja, laadunohjaaja, tuotannonsuunnittelija,
tuotantopäällikkö, laatupäällikkö, suunnittelupäällikkö ja
tutkimusinsinööri.
Jatko-opintokelpoisuus
Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden ylempään amk-tutkintoon (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).
Opintojen rakenne
Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa on kaksi
suuntautumisvaihtoehtoa: (1) elintarviketeknologia ja (2) liha- ja
valmisruokateknologia. Opinnot eriytyvät suuntautumisvaihtoehtojen
mukaan kolmantena opiskeluvuotena.
Perusopinnoissa keskitytään insinööritieteiden perusteisiin,
kieliopintoihin sekä vuorovaikutustaitoihin. Ammattiopinnoissa
keskitytään syvemmin kemiallisiin, bioteknisiin, ja tuotantoteknisiin
opintoihin.
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana keskitytään
matemaattis-luonnontieteellisen, teknisen ja yleisen ammatillisen
perusosaamisen rakentamiseen. Käytännön laboratoriotyöskentelyn
painopiste on kemiallisten ja mikrobiologisten laboratoriotaitojen ja
hygieenisten työtapojen oppimisessa.
Toisena vuonna syvennetään bioalan teknistä, kemiallista, biokemiallista, matemaattista ja yleistä ammatillista osaamista.
Kolmantena vuonna perehdytään oman tuotantoprosesseihin. Lisäksi
hankitaan valmiuksia ammattiharjoitteluun, jossa kevään mittaisella
harjoittelujaksolla ammatillinen ja työelämäosaaminen kehittyvät.
Neljäntenä vuonna suuntaudutaan jatkomoduuleihin. Opinnäytetyössä
sovelletaan tietoja ja taitoja sekä lisätään ammatillista osaamista.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Nuorten koulutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Aikuisten koulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena.
Yhteyshenkilöt
Koulutusohjelmapäällikkö: Jarmo Alarinta, 040 830 2450, jarmo.alarinta(at)seamk.fi
Opinto-ohjaaja: Matti-Pekka Pasto, 040 868 0100, matti-pekka.pasto(at)seamk.fi
ECTS-/Kv-koordinaattori: Tapio Pihlajaniemi, 040 830 3966, tapio.pihlajaniemi(at)seamk.fi
Lisätietoja: www.seamk.fi
|