Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehdot
Liiketoiminta, kotieläintuotanto ja tuotantoeläinten terveydenhuolto, kasvituotanto ja agroteknologia sekä elintarviketuotanto.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma johtaa luonnonvara-alan
ammattikorkeakoulututkintoon ja suoritettava tutkintonimike on agrologi
(AMK).
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on
ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella
korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area).
Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework)
ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework)
kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Valintaperusteet
Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.
Ahot-menettelyt
AHOT- menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman
osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. AHOT-hakemukset ohjataan
koulutusohjelmassa AHOT-tiimille, jonka muodostavat ko.
opintojakson vastuuopettaja, koulutusohjelmapäällikkö ja opinto-ohjaaja.
AHOT- opintojaksoihin kuuluvat pääosin yhteiset perusopinnot ja yhteiset ammattiopinnot.
Jos korvaavuutta anotaan aiemmin suoritettujen opintojen
perusteella, tulee opintojen olla korkeakoulutasoisia ja suorituksen
rekisteröity kyseisessä korkeakoulussa 1.1.2001 jälkeen.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa ovat käytössä kirjalliset ja
suulliset tentit, toiminnalliset ja kirjalliset tehtävät, esitelmät,
portfoliot ja arviointihaastattelut. Päätöksen aiemmin hankitun
osaamisen tunnustamisesta tekee opintojakson vastuuopettaja tai, mikäli
opintojaksoa opettaa vieraileva luennoitsija, koulutusohjelmapäällikkö.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Pedagogiset toimintamallit
Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä korostetaan opiskelijan
aktiivista roolia ja omaa kokemusmaailmaa. Opittavat asiat pyritään
ymmärtämään. Opettajan rooli on olla oppimisprosessin ohjaaja.
Oppimisen piirteitä:
1. Opiskelija asettaa omia oppimistavoitteita.
2. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma.
3. Opittavat asiat liitetään opiskelijoiden omaan kokemusmaailmaan, työhön ja toimintaympäristöön.
4. Vuorovaikutuksella opiskelijoiden ja opettajien kesken pyritään
syventämään opittavia asioita ja arvioimaan oppimiskokemuksia.
5. Oppimisessa korostetaan opiskelun prosessiluonnetta, ei pelkästään tavoitteita ja sisältöjä.
6. Opiskelija seuraa ja arvioi omaa ja ryhmän oppimista yhdessä
opettajien kanssa. Oppimista kehitetään järjestelmällisesti koottavan
palautteen pohjalta. Palautteet käsitellään yhdessä opiskelijoiden
kanssa ja ne johtavat oppimistilanteiden kehittämiseen.
Opetuksessa käytetään erilaisia aiheeseen soveltuvia menetelmiä.
Monipuolisilla menetelmillä tuetaan sekä opiskelijan ammatillista
kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista.
Käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi luennot, itsenäinen
tiedonhankinta, projektit, etä- ja verkko-opetus, oppimistehtävät,
käytännön harjoitustyöt ja erilaiset yhteistoiminnallisen oppimisen
muodot.
Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet
Agrologi työskentelee kotieläin- ja kasvituotannon neuvojana,
hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan asiantuntijana sekä
maaseudun kehittäjänä. Kehittyvillä tiloilla tarvitaan
ammattikorkeakoulutasoista osaamista ja iso joukko agrologeja hoitaakin
omaa yritystä. Agrologeille on tarjolla monipuolisia työtehtäviä ja he
työllistyvät hyvin.
Opintoihin kuuluu lähiopetusta, itseopiskelua, käytännön
harjoitteluja ja opinnäytetyö. Opintojen alussa jokainen tekee
henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinto-ohjaajan tai tutoropettajan
avustamana. Opinnot etenevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja
tavoitteiden mukaisesti.
Lähiopetuksessa yhdistyvät teoria ja monipuolinen käytännön
opiskelu. Opiskelu on joustavaa ja opiskelija voi painottaa opintoja
kiinnostuksensa mukaan. Opiskelua rytmittävät vuodenajat kasvu- ja
korjuukausineen pellolla ja metsässä sekä eläinten tuotanto- ja
lisääntymiskierto. Luokkatuntien ohessa opiskelijat ovat käytännön työ-
ja harjoitustilanteissa viikoittain erityisesti ensimmäisen vuoden
aikana. Käytännönläheisen ja ongelmaperusteisen, pohtivan
opiskelun tekevät mahdolliseksi nykyaikaiset kotieläin-, laboratorio-
ja opetustilat sekä monipuolinen opetusmaatila.
Opintokokonaisuuksia ovat perusopintojen lisäksi kasvituotanto,
kotieläintuotanto, metsätalous, tekniset aineet, maatalousekonomia,
liiketalous, neuvonta, biologia ja ympäristönsuojelu. Harjoitteluihin
kuuluvat maatilaharjoittelu ja erikoistumisharjoittelu Suomessa tai
ulkomailla. Opinnäytetyö tehdään opintojen loppuvaiheessa.
Opinnäytetyön aiheen valinta on maaseutuelinkeinojen opinnoissa ollut
hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön
hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä.
Vaihtoehtoisia isompia opintokokonaisuuksia eli moduuleja ja erillisiä
opintojaksoja on runsaasti tarjolla ja yhteistyö SeAMK:n muiden
yksikköjen kanssa on tiivistä.
Toisen opintovuoden jälkeisenä alku- ja loppukesänä on kasvukauden
opintojakso, jolloin sovelletaan koulutilalla käytännössä opiskellen
talven aikana tulleita teoriatietoja. Kesän aikana opiskelijat ovat
perinteisesti tehneet opintoretken Keski-Eurooppaan, joka antaa
tuulahduksen muiden maiden maatalouskulttuurista. Jatko-opintokelpoisuus
Antaa jatko-opintokelpoisuuden luonnonvara-alan ylempään amk-tutkintoon (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).
Opintojen rakenne
Koulutusohjelma (240 op) koostuu yhteisistä perus- ja
ammattiopinnoista (118 op), suuntautumisopinnoista (42 op),
vv-opinnoista (15 op), harjoittelusta (50 op) sekä opinnäytetyöstä (15
op). Kukin näistä osiosta jakaantuu opintokokonaisuuksiin ja edelleen
opintojaksoihin. Opintojen tavoiteltu suoritusaika on neljä vuotta.
Opintojen aloitus
Opinnot alkavat elokuun loppupuolella järjestettävillä kahden päivän
mittaisilla perehdytyspäivillä. Opintojen perehdytyspäivillä esitellään
opintojen rakennetta ja opiskelukäytäntöjä. Lisäksi tutustutaan
opiskelijatutoreihin ja muihin aloittaviin opiskelijoihin.
Opiskelijatutorit ovat aloittavan opiskelijan apuna ja turvana
ensimmäisten opintoviikkojen aikana. Jokainen aloittava opiskelija saa
'oman' opiskelijatutorin, vaikkakin kaikki tutorit ovat luonnollisesti
avustamassa aloittavaa opiskelijaa. Lähiopiskelu on pääsääntöisesti
maanantaista perjantaihin kello 8 - 16.15 välillä.
Kaikille yhteisiä opintoja ja käytäntöä
Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena opiskellaan kaikille
yhteisiä perusaineita ja ammatillisia aineita. Näitä ovat mm.
tietotekniikka, ruotsin ja englannin kieli, matematiikka, biologia ja
ympäristönsuojelu, kasvituotannon ja kotieläintuotannon perusteet,
tekniset aineet, ekonomia ja metsätalous.
Ensimmäisen opintovuoden jälkeisenä kesänä on maatilaharjoittelu,
joka alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa.
Maatilaharjoittelussa opiskelija tutustuu ja oppii tekemään maatilan
töitä valitsemallaan tuotantosuunnalla. Harjoittelutiloja löytyy ympäri
Suomen. Maatilaharjoittelun voi tehdä myös ulkomailla.
Toinen opiskeluvuosi alkaa lokakuun alussa ja päättyy huhtikuun
lopussa. Toisena opintovuotena opiskellaan jälleen omassa
opintosuunnitelmassa tehtyjen valintojen mukaisesti. Pääsääntöisesti
toisena opintovuotena on meneillään ammatillisia opintoja. Koko
ammattikorkeakoulun tarjonnasta opiskelija voi valita vapaasti
valittavia opintoja 15 opintopisteen verran. Yksi opintopiste vastaa 26
tuntia opiskelijan työtä. Tuohon 15 opintopisteeseen voi sisällyttää
myös muissa ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa tehtyjä opintoja.
Toisen opintovuodenjälkeisenä alku- ja loppukesänä on kasvukausi ,
jolloin sovelletaan koulutilalla käytännössä talven aikana tulleita
teoriatietoja. Kesän aikana opiskelijat ovat perinteisesti tehneet
opintoretken Keski-Eurooppaan. Opintoretkellä tutustutaan eri maiden
maatalouteen ja kulttuureihin. Retki on omakustanteinen, johon
opiskelijat ovat yleensä keränneet rahaa erilaisin tempauksin ja
työtehtävin kuluneen talven aikana. Osallistuminen opintoretkeen on
vapaaehtoista.
Omaan alaan erikostumista
Kolmantena opintovuotena keskitytään ammatillisiin syventäviin
opintoihin. Syventäviä opintoja voi valita 42-57 pistettä. Valittavina
on laajempia opintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja.
Syventävissä kokonaisuuksissa voi erikoistua mm. sikatalouteen,
perunantuotantoon, maaseutuympäristöön, vesitalouteen,
ympäristötekniikkaan, maatilan liikkeenjohtoon ja tuotannon
suunnitteluun, maaseudun kehittämiseen ja tuotantoeläinten
terveydenhuoltoon. Tässä mainittuna vain osa lukuisista tarjolla
olevista mahdollisuuksista syventää osaamistaan.
Kolmannen opintovuoden jälkeisenä kesänä on erikoistumisharjoittelu,
joka kestää 75 päivää ja ajoittuu touko - elokuulle.
Erikoistumisharjoittelupaikan opiskelija etsii itsenäisesti tai
erikoistumisharjoitteluvalvojan avustuksella.
Erikoistumisharjoittelupaikkaa valittaessa opiskelijan on hyvä miettiä
urasuunnitelmaansa ja tulevaa ammatillista sijoittumista. Usein
erikoistumisharjoittelu antaa myös idean tai tilauksen opinnäytetyöhön,
joka tehdään opintojen loppuvaiheessa.
Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja sen tarkoituksena on
osoittaa opiskelijan perehtyneisyys omaan ammattialaansa tietyn aiheen
kautta. Opinnäytetyön aiheen valinta on maatalouden opinnoissa ollut
hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön
hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä.
Valmistumisen edellytykset
Valmistumista koskevat ohjeet tutkintosäännössä ja muissa ohjeissa.
Yhteyshenkilöt
Koulutusohjelmapäällikkö: Juha Tiainen, 040 830 2429, juha.tiainen(at)seamk.fi
Koulutusohjelman opinto-ohjaaja: Anu Katila, 040 830 2430, anu.katila(at)seamk.fi
|