Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka, 240 op

Suuntautumisvaihtoehdot

Bio- ja elintarviketeknologian tutkinto-ohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat:
- Elintarviketeknologia
- Liha- ja valmisruokateknologia.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet

Löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.

Ahot-menettelyt

Tutkinto-ohjelman AHOT-toimijat ovat koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa osaamisen näyttämiseen.

AHOT-menettelyn piiriin eivät kuulu projektiopinnot ja opinnäytetyö.

Oppiaineiden aikaisemmat suoritukset vanhenevat tutkintosäännön mukaan 10 vuodessa.

Ahot-menettelyn mukainen arviointi määräytyy opintojaksokohtaisesti ao. opettajan määrittelemällä tavalla. Arviointimenetelmiä ovat tentti (suullinen tai kirjallinen), harjoitustyö, laboratoriotyö, käyttökoe tai muu vastaava.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagogiset toimintamallit

Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijan ammatillinen kehittyminen perustuu hyvään tekniseen ja luonnontieteelliseen perusosaamiseen, kriittiseen ajatteluun, ongelman ratkaisukykyyn sekä kykyyn toimia yhteisöllisesti ja vastuuntuntoisesti. Koulutuksessa korostuu konstruktiivinen oppimiskäsitys, koska keskeistä on oppia yhdistämään teoria ja käytäntö, ja kyetä vahvistamaan omaa osaamistaan aiemmin opitun ja oman kokemusmaailman varaan. Koulutus tarjoaa vahvan pohjan opintojen jälkeiselle ammatilliselle kehittymiselle.

Opetus sisältää perinteisen luentomuotoisen opetuksen lisäksi paljon käytännön laboratorioharjoituksia, oppimistehtäviä, laskuharjoituksia, joissa pyritään käsitteiden välisten suhteiden ymmärtämiseen. Keksivään ja mielekkääseen oppimiseen pyritään työelämästä saatavilla pienimuotoisilla selvityksillä ja ongelmanratkaisuun perustuvilla projektitöillä. Kevätlukukauden mittainen ammattiharjoittelu, yritysvierailut ja yrityksistä tulevat asiantuntijaluennot täydentävät opetusmenetelmäkokonaisuutta.

Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus perustuu luonnontieteiden soveltamiseen ja luonnontieteellisen osaamisen yhdistämiseen nykyaikaiseen tekniikkaan. Koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, jotka ovat (1) elintarviketeknologia ja (2) liha- ja valmisruokateknologia. Suuntautumisvaihtoehto valitaan toisen opiskeluvuoden aikana.

Elintarviketekniikan suuntautumisvaihtoehdossa hankitaan laaja-alainen elintarviketeollisuustoimintoja tukeva osaaminen. Liha- ja valmisruokateknologiassa keskitytään edellistä syvällisemmin liha- ja valmisruokatoimialan haasteisiin.

Bio- ja elintarviketekniikkaa soveltava teollisuus on voimakkaasti kansainvälistyvää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Elintarviketeollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista kansainvälisesti kilpailukykyisintä. Alan suomalainen osaaminen edustaa maailman huippua ja teollinen toiminta tulee säilymään Suomessa tuotantotoiminnan globalisoitumisesta huolimatta.

Ammatillinen osaamisprofiili

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat avaintehtävissä bio- ja elintarviketekniikkaa soveltavassa teollisuudessa. Valmistuneet voivat sijoittua tuotannon esimies-, laadunhallinta, tuotekehitys- tai suunnittelutehtäviin elintarviketeollisuuteen tai teollisuuden palvelutoimintoihin. Keskeiset elintarviketeollisuuden alat ovat liha- ja valmisruokateollisuus, leipomot, meijerit ja juomateollisuus. Mahdollisia työtehtäviä ovat kuntien ja valtion palveluksessa valvonta- ja opetustehtävät. Tyypillisiä bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimies, tuotekehittäjä, tuotannon suunnittelija, tuotannon ohjaaja, terveystarkastaja, laadun ohjaaja, laatupäällikkö, tuotepäällikkö, tuotekehityspäällikkö tai tuotantopäällikkö. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne elintarviketeollisuuden aloilla on vakaa, ja tulevaisuus näyttää positiiviselta.

Kansainvälisyys tutkinto-ohjelmassa

Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa yhden lukukauden mittainen osa opinnoista ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Opiskelijat opiskelevat yhdessä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kanssa, jolloin opintojakso voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan englannin kielellä. Kansainvälinen ja monikulttuurinen näkemys on keskeisesti mukana opintokokonaisuuksissa. Koulutusohjelman sisältö on kansainvälisesti vertailukelpoinen alan tutkintojen kanssa ja opintojaksoissa käytetään englanninkielistä oppimateriaalia.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden ylempään amk-tutkintoon.

Opintojen rakenne

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: (1) elintarviketeknologia ja (2) liha- ja valmisruokateknologia. Opinnot eriytyvät suuntautumisvaihtoehtojen mukaan kolmantena opiskeluvuotena.

Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana keskitytään luonnontieteellisen taustaosaamisen hankkimiseen. Laboratoriotyöskentelyn painopiste on kemiallisten ja mikrobiologisten laboratoriotaitojen ja hygieenisten työtapojen oppimisessa.

Toisen opiskeluvuoden teemana on prosessien hallinta, jolloin syvennetään tuotantoprosessien tekniseen ja fysikaalis-kemialliseen hallintaan liittyvään osaamiseen. Prosessiosaamista täydennetään työelämänläheisillä projektiopinnoilla toisen opiskeluvuoden päätteeksi.

Kolmantena vuonna perehdytään oman tuote ja tuotantoosaamiseen. Lisäksi hankitaan valmiuksia ammattiharjoitteluun, jossa kevään mittaisella harjoittelujaksolla ammatillinen ja työelämäosaaminen kehittyvät.

Neljäs opiskeluvuosi on kehittämisen vuosi, jolloin syvennetään tuoteteknologista osaamista. Opinnäytetyössä sovelletaan hankittuja tietoja ja taitoja.

Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää oman koulutusohjelman muiden suuntautumisvaihtoehtojen sekä muiden koulutusohjelmien ja yksiköiden tarjoamia opintojaksoja.

Opiskelija voi valita esimerkiksi toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana Frami Pro- opintoja opiskelusuunnitelmaansa. FramiProssa opiskelijalla on kokopäiväisesti opiskellen mahdollisuus suorittaa noin 25-30 opintopistettä yhden lukukauden aikana.

Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja sen tarkoituksena on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys omaan ammattialaansa tietyn aiheen kautta. Opinnäytetyön aiheen valinta bio- ja elintarviketekniikan opinnoissa on ollut hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä.

Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Nuorten koulutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Aikuisten koulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena.

Yhteyshenkilöt

Koulutuspäällikkö

Hannu Lassila, 040 830 4928 hannu.lassila(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Eija Putula-Hautala ,040 830 3953 eija.putula-hautala(at)seamk.fi

ECTS-/Kv-koordinaattori

Anna Tall, 040 830 2136, anna.tall(at)seamk.fi

Opiskelijapalvelut

Mari Nuotio, 040 8302191 mari.nuotio(at)seamk.fi