Käytännön tietoa ulkomaisille opiskelijoille

Suomen koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmään kuuluu yhdeksänvuotinen peruskoulu, yleinen tai ammatillinen toisen asteen koulutus ja korkea-asteen koulutus, jota toteutetaan duaalimallin mukaisesti yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa korkeakouluissa. Aikuiskoulutusta tarjoavat yksityiset organisaatiot, iltakoulut, ammatilliset oppilaitokset sekä korkea-asteen oppilaitokset. www.minedu.fi

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota laadukasta ammatillista korkea-asteen koulutusta ja toteuttaa muun muassa alueen työelämän tarpeita vastaavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentaminen aloitettiin Suomessa vuonna 1991, tänä päivänä Suomessa on 26 ammattikorkeakoulua. Toimiluvan ammattikorkeakoululle myöntää valtioneuvosto.

Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu sekä teoreettisia opintoja että käytännön harjoittelua omalla opiskelualalla. Opiskelu- ja opetusmenetelmiä on käytössä monia erilaisia ja opiskelijan omaa vastuuta opintojensa etenemisestä korostetaan. Tiedon määrän lisääntyessä opiskelijan on tärkeää omaksua ajatus elinikäisestä oppimisesta sekä itsenäisestä tiedonhausta opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulututkinto tuottaa valmiudet vaativiin työelämän tehtäviin. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmat ja mm. tutkintonimikkeet. Suomalaiset ammattikorkeakoulututkinnot vastaavat pääosin eurooppalaisten korkeakoulujen bachelor ja master-tutkintoja.

25–64-vuotiaista suomalaisista korkea-asteen tutkinto on yli kolmasosalla (35 %), mikä on korkeimpia lukuja EU-maissa.

Vaikka Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa, ei ilmasto kuitenkaan ole niin kylmä kuin mitä sijainnin perusteella voitaisiin päätellä. Talvella lämpötila laskee nollan alapuolelle. Kesät ovat valoisia ja lämpimiä, maan pohjoisosissa aurinko ei keskikesällä laske lainkaan.

Teollistuminen alkoi Suomessa 19. vuosisadalla ja kasvu oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Perinteisesti metsä- ja puuteollisuudella on ollut merkittävä rooli maan taloudelliselle kehitykselle. Myös elektroniikka-, metalli- ja koneteollisuus sekä kemian- ja tekstiiliteollisuus ovat merkittäviä. Tänä päivänä Suomi tunnetaan hightech- tuotteistaan. Työttömien määrä on noin 9,5 %.

Maahan tuloon liittyvät käytänteet

Passi

Suomen hyväksymät muiden maiden passit ja muut matkustusasiakirjat voit tarkistaa Ulkoasianministeriön sivuilta löytyvästä listasta.
http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15720.

Viisumi

Opiskelijat, jotka tulevat Suomeen EU-maista ja useista muista maista eivät tarvitse viisumia maahantulon yhteydessä. Mikäli opiskelija tulee maasta, josta tulevalta vaaditaan viisumi, on viisumi anottava opiskelijan omassa maassa sijaitsevasta Suomen suurlähetystöstä tai konsulaatista. Mikäli Suomeen pääsykokeeseen saapuva tutkinto-opiskelijaksi hakeva henkilö on joutunut anomaan viisumin tullakseen maahan, joutuu hän yleensä hankkimaan uuden viisumin aloittaessaan opiskelunsa, koska pääsykokeeseen tuloon oikeuttava viisumi on sallinut vain lyhyen maassaoloajan. Syyskuun alussa 2007 on astunut voimaan laki, joka edellyttää EU ja ETA -alueen ulkopuolelta tulevilta ulkomaisilta opiskelijoilta tietyn suuruista vakuutusta edellytyksenä sille, että heille myönnetään viisumi Suomeen. www.formin.fi

Oleskelulupa

Oleskelulupa tarvitaan, mikäli henkilön oleskelu maassa kestää yli kolme kuukautta, poikkeuksena tästä ovat Pohjoismaiden kansalaiset, jotka eivät oleskelulupaa tarvitse. Myöskään EU-kansalaiset (mukaan lukien Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) eivät tarvitse oleskelulupaa, mutta heidän tulee rekisteröityä paikallisella poliisilaitoksella Suomessa, mikäli heidän oleskelunsa Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Muiden maiden kuin Pohjoismaiden kansalaiset voivat joutua osoittamaa myös rahallisen toimeentulonsa Suomessa. EU ja ETA -alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat anovat oleskelulupaa omassa maassaan sijaitsevasta Suomen lähetystöstä. Opiskelijan täytyy osoittaa, että hänellä on vähintään 560 euron kuukausitulot, jolla hän pystyy kattamaan elinkustannuksensa Suomessa. Oleskeluluvan saa yleensä vuodeksi kerrallaan. Oleskeluluvan pidentämiseksi opiskelijan on riittävän toimeentulon lisäksi osoitettava, että hän on suorittanut vaadittavan määrän opintoja, hänen on oltava myös kirjoilla ja päätoimisena opiskelijana suomalaisessa korkeakoulussa. Anomus oleskeluluvan pidentämisestä jätetään paikalliselle poliisilaitokselle Suomessa. www.formin.fi

Työlupa

EU kansalaiset sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset voivat työskennellä ilman työlupaa opiskellessaan Suomessa. Muista maista tuleville opiskelijoille oleskelulupa sallii työskentelyn opiskelun ohessa tietyin rajoituksin, muun muassa tutkinto-ohjelman käytännön harjoitteluun kuuluvan työskentelyn. Opiskelun ohessa tehtävä osa-aikatyö ei yleensä saa ylittää 25 tuntia viikossa, kuitenkin loma-aikoina, jolloin opetusta ei ole tarjolla, voi opiskelija olla kokopäivätyössä. www.formin.fi

Suomalaisen henkilötunnuksen anominen

Vuoden 2015 alusta lähtien Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö vaatii suomalaisia ammattikorkeakouluja rekisteröimään kaikki opiskelijansa kansalliseen tiedonkeruujärjestelmään. Sen vuoksi kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden (ml. ulkomaiset opiskelijat jotka opiskelevat Suomessa vähintään 3kk) täytyy anoa suomalainen henkilötunnus Maistraatista (Juhonkatu 4, Seinäjoki). Henkilötunnus täytyy anoa, vaikka ei viettäisi Suomessa yhtäjaksoisesti tuota kolmea kuukautta (esim. matkustaa välillä Suomen rajojen ulkopuolelle.) Suomalaista henkilötunnusta tarvitaan myös mm. palkanmaksuun ja terveydenhuoltopalveluja käytettäessä.

Matkustaminen Suomessa

Seinäjoen lähin lentokenttä on Vaasan lentokenttä (70 km Seinäjoelta). Nopein junayhteys Helsingistä Seinäjoelle on tällä hetkellä 2 t 30 min. Suomessa on oikeanpuolinen liikenne ja turvavöiden käyttö samoin kuin ajovalojenkin käyttö aina on pakollista. Matkapuhelimen käyttö on sallittua vain hands-freetä käyttäen ja alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on kiellettyä. Ajokortin voi saada 18 vuotta täytettyään.

Terveydenhuolto ja sosiaaliturva

Terveydenhoitajan, lääkärin ja psykologin palvelut

Seinäjoen kampuksilla opiskelevat ulkomaiset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat voivat käyttää SeAMK opiskeluterveydenhuollon palveluja. Opiskelija voi myös tarvittaessa asioida Seinäjoen terveyskeskuksessa (Y-talo) ja Ilmajoen kampuksella opiskelevat asioivat JIKin alueen terveyskeskuksissa. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on varattava aika puhelimitse. Yleensä terveyskeskuksissa on päivystysvastaanotto avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin. EU ja ETA -alueelta sekä Sveitsistä tulevat opiskelijat voivat käyttää terveyskeskuspalveluja samalla tavalla kuin Suomenkin kansalaiset, mikäli heillä on Eurooppalainen sairaanhoitokortti mukanaan. Yksi lääkärikäynti terveyskeskuksessa maksaa noin 16 euroa. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lähete terveyskeskuksen lääkäriltä. Seinäjoella ja lähiympäristössä on myös useita yksityislääkäripalveluja. Yksityislääkärillä käynti maksaa vähintään noin 60 euroa. Ilman vakuutusta yksityislääkäripalvelut ja sairaalassa olo voivat tulla todella kalliiksi.

Hammaslääkäri

Hammaslääkärin palvelut ovat maksullisia, mutta on edullisempaa mennä terveyskeskushammaslääkärin vastaanotolle kuin yksityiselle hammaslääkärille.

Apteekit

Suomalaisissa apteekeissa on laaja valikoima lääkkeitä ja muita apteekkituotteita, joita voi ostaa ilman reseptiä. Mikäli lääkkeen ostamiseen tarvitaan resepti, vaatii tämä lääkärissä käyntiä. Lisätietoja terveydenhuoltoon liittyen oman koulutusyksikön kv-koordinaattorilta ja kv-toimistosta.

Tietoa koulutuspaikkakunnista

Seinäjoki www.seinajoki.fi
Ilmajoki www.ilmajoki.fi