Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet

Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.

Ahot-menettelyt

AHOT- menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. AHOT-hakemukset ohjataan koulutusohjelmassa AHOT-tiimille, jonka muodostavat ko. opintojakson vastuuopettaja, koulutusohjelmapäällikkö ja opinto-ohjaaja. AHOT- opintojaksoihin kuuluvat pääosin yhteiset perusopinnot ja yhteiset ammattiopinnot.

Jos korvaavuutta anotaan aiemmin suoritettujen opintojen perusteella, tulee opintojen olla korkeakoulutasoisia ja suorituksen rekisteröity kyseisessä korkeakoulussa 1.1.2001 jälkeen.

Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa ovat käytössä kirjalliset ja suulliset tentit, toiminnalliset ja kirjalliset tehtävät, esitelmät, portfoliot ja arviointihaastattelut. Päätöksen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tekee opintojakson vastuuopettaja tai, mikäli opintojaksoa opettaa vieraileva luennoitsija, koulutusohjelmapäällikkö.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagogiset toimintamallit

Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä korostetaan opiskelijan aktiivista roolia ja omaa kokemusmaailmaa. Opittavat asiat pyritään ymmärtämään. Opettajan rooli on olla oppimisprosessin ohjaaja.

Oppimisen piirteitä:

Opiskelija asettaa omia oppimistavoitteita.
Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma.
Opittavat asiat liitetään opiskelijoiden omaan kokemusmaailmaan, työhön ja toimintaympäristöön.
Vuorovaikutuksella opiskelijoiden ja opettajien kesken pyritään syventämään opittavia asioita ja arvioimaan oppimiskokemuksia.
Oppimisessa korostetaan opiskelun prosessiluonnetta, ei pelkästään tavoitteita ja sisältöjä.
Opiskelija seuraa ja arvioi omaa ja ryhmän oppimista yhdessä opettajien kanssa. Oppimista kehitetään järjestelmällisesti koottavan palautteen pohjalta. Palautteet käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa ja ne johtavat oppimistilanteiden kehittämiseen.

Opetuksessa käytetään erilaisia aiheeseen soveltuvia menetelmiä. Monipuolisilla menetelmillä tuetaan sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista. Käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi luennot, itsenäinen tiedonhankinta, projektit, etä- ja verkko-opetus, oppimistehtävät, käytännön harjoitustyöt ja erilaiset yhteistoiminnallisen oppimisen muodot.

Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet

Agrologi työskentelee kotieläin- ja kasvituotannon neuvojana, hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan asiantuntijana sekä maaseudun kehittäjänä. Kehittyvillä tiloilla tarvitaan ammattikorkeakoulutasoista osaamista ja iso joukko agrologeja hoitaakin omaa yritystä. Agrologeille on tarjolla monipuolisia työtehtäviä ja he työllistyvät hyvin.

Opintoihin kuuluu lähiopetusta, itseopiskelua, käytännön harjoitteluja ja opinnäytetyö. Opintojen alussa jokainen tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinto-ohjaajan tai tutoropettajan avustamana. Opinnot etenevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti.

Lähiopetuksessa yhdistyvät teoria ja monipuolinen käytännön opiskelu. Opiskelu on joustavaa ja opiskelija voi painottaa opintoja kiinnostuksensa mukaan. Opiskelua rytmittävät vuodenajat kasvu- ja korjuukausineen pellolla ja metsässä sekä eläinten tuotanto- ja lisääntymiskierto. Luokkatuntien ohessa opiskelijat ovat käytännön työ- ja harjoitustilanteissa viikoittain erityisesti ensimmäisen vuoden aikana. Käytännönläheisen ja ongelmaperusteisen, pohtivan opiskelun tekevät mahdolliseksi nykyaikaiset kotieläin-, laboratorio- ja opetustilat sekä monipuolinen opetusmaatila.

Opintokokonaisuuksia ovat perusopintojen lisäksi kasvituotanto, kotieläintuotanto, metsätalous, tekniset aineet, maatalousekonomia, liiketalous, neuvonta, biologia ja ympäristönsuojelu. Harjoitteluihin kuuluvat maatilaharjoittelu ja erikoistumisharjoittelu Suomessa tai ulkomailla. Opinnäytetyö tehdään opintojen loppuvaiheessa. Opinnäytetyön aiheen valinta on maaseutuelinkeinojen opinnoissa ollut hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä. Vaihtoehtoisia isompia opintokokonaisuuksia eli moduuleja ja erillisiä opintojaksoja on runsaasti tarjolla ja yhteistyö SeAMK:n muiden yksikköjen kanssa on tiivistä.

Toisen opintovuoden jälkeisenä alku- ja loppukesänä on kasvukauden opintojakso, jolloin sovelletaan koulutilalla käytännössä opiskellen talven aikana tulleita teoriatietoja. Kesän aikana opiskelijat ovat perinteisesti tehneet opintoretken Keski-Eurooppaan, joka antaa tuulahduksen muiden maiden maatalouskulttuurista.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa jatko-opintokelpoisuuden luonnonvara-alan ylempään amk-tutkintoon (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).

Opintojen rakenne

Koulutusohjelma (240 op) koostuu yhteisistä perus- ja ammattiopinnoista (118 op), suuntautumisopinnoista (40 op), vv-opinnoista (17 op), harjoittelusta (50 op) sekä opinnäytetyöstä (15 op). Kukin näistä osiosta jakaantuu opintokokonaisuuksiin ja edelleen opintojaksoihin. Opintojen tavoiteltu suoritusaika on neljä vuotta.

Opintojen aloitus

Opinnot alkavat elokuun loppupuolella järjestettävillä kahden päivän mittaisilla perehdytyspäivillä. Opintojen perehdytyspäivillä esitellään opintojen rakennetta ja opiskelukäytäntöjä. Lisäksi tutustutaan opiskelijatutoreihin ja muihin aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijatutorit ovat aloittavan opiskelijan apuna ja turvana ensimmäisten opintoviikkojen aikana. Jokainen aloittava opiskelija saa 'oman' opiskelijatutorin, vaikkakin kaikki tutorit ovat luonnollisesti avustamassa aloittavaa opiskelijaa. Lähiopiskelu on pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 8 - 16.15 välillä.

Kaikille yhteisiä opintoja ja käytäntöä

Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena opiskellaan kaikille yhteisiä perusaineita ja ammatillisia aineita. Näitä ovat mm. tietotekniikka, ruotsin ja englannin kieli, matematiikka, biologia ja ympäristönsuojelu, kasvituotannon ja kotieläintuotannon perusteet, tekniset aineet, ekonomia ja metsätalous.

Ensimmäisen opintovuoden jälkeisenä kesänä on maatilaharjoittelu, joka alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Maatilaharjoittelussa opiskelija tutustuu ja oppii tekemään maatilan töitä valitsemallaan tuotantosuunnalla. Harjoittelutiloja löytyy ympäri Suomen. Maatilaharjoittelun voi tehdä myös ulkomailla.

Toinen opiskeluvuosi alkaa lokakuun alussa ja päättyy huhtikuun lopussa. Toisena opintovuotena opiskellaan jälleen omassa opintosuunnitelmassa tehtyjen valintojen mukaisesti. Pääsääntöisesti toisena opintovuotena on meneillään ammatillisia opintoja. Koko ammattikorkeakoulun tarjonnasta opiskelija voi valita vapaasti valittavia opintoja 17 opintopisteen verran. Yksi opintopiste vastaa 26 tuntia opiskelijan työtä. Tuohon 17 opintopisteeseen voi sisällyttää myös muissa ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa tehtyjä opintoja.

Toisen opintovuodenjälkeisenä alku- ja loppukesänä on kasvukausi , jolloin sovelletaan koulutilalla käytännössä talven aikana tulleita teoriatietoja. Kesän aikana opiskelijat ovat perinteisesti tehneet opintoretken Keski-Eurooppaan. Opintoretkellä tutustutaan eri maiden maatalouteen ja kulttuureihin. Retki on omakustanteinen, johon opiskelijat ovat yleensä keränneet rahaa erilaisin tempauksin ja työtehtävin kuluneen talven aikana. Osallistuminen opintoretkeen on vapaaehtoista.

Omaan alaan erikostumista

Kolmantena opintovuotena keskitytään ammatillisiin syventäviin opintoihin. Syventäviä opintoja voi valita 40-57 pistettä. Valittavina on laajempia opintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja. Syventävissä kokonaisuuksissa voi erikoistua mm. sikatalouteen, perunantuotantoon, maaseutuympäristöön, vesitalouteen, ympäristötekniikkaan, maatilan liikkeenjohtoon ja tuotannon suunnitteluun, maaseudun kehittämiseen ja tuotantoeläinten terveydenhuoltoon. Tässä mainittuna vain osa lukuisista tarjolla olevista mahdollisuuksista syventää osaamistaan.

Kolmannen opintovuoden jälkeisenä kesänä on erikoistumisharjoittelu, joka kestää 75 päivää ja ajoittuu touko - elokuulle. Erikoistumisharjoittelupaikan opiskelija etsii itsenäisesti tai erikoistumisharjoitteluvalvojan avustuksella. Erikoistumisharjoittelupaikkaa valittaessa opiskelijan on hyvä miettiä urasuunnitelmaansa ja tulevaa ammatillista sijoittumista. Usein erikoistumisharjoittelu antaa myös idean tai tilauksen opinnäytetyöhön, joka tehdään opintojen loppuvaiheessa.

Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja sen tarkoituksena on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys omaan ammattialaansa tietyn aiheen kautta. Opinnäytetyön aiheen valinta on maatalouden opinnoissa ollut hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä.

Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset

Katso korkeakoulun toimintaa ohjaavat säädökset.

Valmistumisen edellytykset

Valmistumista koskevat ohjeet tutkintosäännössä ja muissa ohjeissa.

Yhteyshenkilöt

Koulutusohjelmapäällikkö:
Juha Tiainen, 040 830 2429, juha.tiainen(at)seamk.fi

Koulutusohjelman opinto-ohjaaja:
Anu Katila, 040 830 2430, anu.katila(at)seamk.fi

ops.seamk.fi - Kampusranta 11, 2.krs (Frami F), 60320 SEINÄJOKI - Puhelin: +358 20 124 5000 - Faksi: +358 20 124 5001 - opintotoimisto@seamk.fi