Kelpoisuus: Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulutasoista sosiaalialan osaamista edellyttäviin tehtäviin julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä vapaaehtois- ja järjestösektorin toimin-noissa. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 säätelee kelpoisuuksia kunnallisissa tehtävissä.

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet

Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista opinnoissa. AHOT-menettely perustuu koulutusohjelman osaamisvaatimuksiin. Meneillään olevan lukukauden opinnoista aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista opiskelija voi hakea syyslukukaudella 30.9. mennessä ja kevätlukukaudella 31.1. tai 30.4. mennessä. Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille AHOT-prosessin periaatteet ja kulun koulutusohjelmassa. Opiskelija keskustelee ensin opinto-ohjaajan kanssa AHOT-prosessin aloittamisesta. Jos opiskelija päättää hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, hän täyttää hakulomakkeen näyttödokumentteineen ja osoittaa sen opinto-ohjaajan kautta koulutusohjelmakohtaiselle AHOT-työryhmälle. Hakulomakkeen liitteenä on oltava opiskelijan kuvaus, jossa hän perustelee oman osaamisensa suhteessa koulutusohjelman opintojakson osaamistavoitteisiin. AHOT-työryhmä päättää, onko opiskelijalla edellytykset tarvittavien näyttöjen tuottamiseen ja ohjaa hänet opintojakson opettajalle. Opintojakson opettaja vastaanottaa ja arvioi opiskelijan näytöt sekä tekee suoritusmerkinnät opiskelijan opintorekisteriin. Vierailevan luennoitsijan opintojaksojen osalta arvioijana ja päätöksentekijänä toimii AHOT-työryhmä. AHOT-päätöksiä koskevat Seinäjoen ammattikorkeakoulun voimassaolevan tutkintosäännön mukaiset opintojen vanhenemiseen ja oikaisuvaatimuksiin liittyvät ohjeistukset.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa AHOT:n piiriin eivät kuulu seuraavat opinto-jaksot: opiskelu ammattikorkeakoulussa, ammatillinen kasvu, sosiaalialan ny-kykäytäntöjen analyysi ja opinnäytetyö. Opiskelijan osoittaman aiemman osaamisen tulee olla sosiaalialalle soveltuvaa ja hänen tulee osoittaa hallitse-vansa alakohtaisuuden vaatimukset. Alakohtaisuuden vaatimus on yksityiskohtaisesti luettavissa opintojaksojen kuvauksissa. Opintosuoritusten vanhentumisessa pätevät SeAMK:n yleiset ohjeet. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa seuraavilla tavoilla: kirjallinen tai suullinen tentti, osaamisportfolio tai muu näyttö, osaamispäiväkirja, oppimistehtävä, essee, opetuskeskustelu, opetusnäyte/työnäyte/ohjaustilanne/vertaisohjaus, erikoistyö, tasotentti, haastattelu, opiskelijan laatima kuvaus työkokemuksen kautta hankkimastaan osaamisesta, tutkinto- ja muut todistukset, erilaiset dokumentit ja lisäksi muulla opintojakson opettajan kanssa sovitulla tavalla.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagogiset toimintamallit

Sosiaalialan koulutusohjelma perustuu konstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Sen mukaan opiskelija rakentaa aktiivisesti omia tietovarantojaan, arvioi oppimistarpeitaan ja suuntaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi. Opettaja on ennen kaikkea ohjaaja, joka auttaa tunnistamaan mahdollisia kehittymissuuntia. Sosiaalialan opiskelussa pyritään kehittämään reflektiivisyyttä eli taitoa ja halua tarkastella oman toiminnan vaikuttimia ja vaikutuksia monesta näkökulmasta.

Opintojen lähtökohta on ammattityön osaamistarpeissa, jotka kiteytyvät sosionomi (AMK) –kompetensseissa. Myös yleisiä kompetensseja tuottavat opintojaksot, kuten kielet, viestintä ja tietotekniikka toteutetaan sosiaalialan näkökulmasta. Opinnot on suunniteltu niin, että oppiminen kompetenssialueilla syventyy opintojen edetessä.

Opiskeluryhmässä toteutetaan monipuolisia oppimistapoja, esim. luennot, lu-kupiirit, ryhmätehtävät ja demonstraatiot. Kontaktiopiskelua täydentää ylei-simmin itsenäinen ja soveltava tehtävä, kirjalliseen materiaaliin perustuva tentti tai käytännössä tapahtuva toiminnallinen harjoitus. Omia näkemyksiä ja osaamista kehitetään ryhmän avulla. Ryhmä on oppimisympäristö, jossa opitaan mm. työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, sekä asioiden monipuolista ja eettistä tarkastelua. Ryhmäytymiseen ja ryhmässä toimimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Verkko -opintoina toteutetaan erityisesti opintojaksoja, jotka asiasisältönsä puolesta hyötyvät verkkototeutuksesta ja jotka monipuolistavat opiskelumahdollisuuksia. Jokaisella opiskelijaryhmällä on lisäksi oma Moodle -pohja perusinformaatiota ja ryhmäkohtaisten tehtävien käsittelyä varten. Opinnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että teoria ja käytäntö liittyvät yhteen. Koulutusohjelmassa on viisi ohjattua harjoittelujaksoa, joiden tavoitteet noudattelevat edeltävien teoriaopintojen tavoitteita. Opintokokonaisuuksiin ja -jaksoihin sisältyy lähes aina soveltavia tehtäviä, joista osa toteutetaan käytännön työssä.

Korkeakouluopinnoissa on olennaista tutkiva ja kehittävä oppiminen. Oppisisältöjä tarkastellaan monipuolisesti tutkittua ja kokemuksellista tietoa hyödyntäen. Suuntautumista alan kehittämiseen korostetaan opintojen alusta lähtien. Opiskelijat osallistuvat alan kehittämiseen esim. TKI- harjoittelussa, jonka myötä jokainen sosiaali- ja terveysalan opiskelija osallistuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yksikön ja työelämän tarjoamissa kehittämisprojekteissa. Opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvan opinnäytetyön tulisi suuntautua työelämän tarjoamiin tutkimus- ja kehittämistehtäviin.

Opintoihin sisältyy yrittäjyys –näkökulma ja myös yrittäjyys –kompetenssi sy-venee opintojen myötä. Jokainen sosiaalialan koulutusohjelman opiskelija suorittaa vähintään yhden harjoittelun yrityksessä tai järjestössä. Opiskelijat ohjataan tarkastelemaan sosiaalipalveluiden yritysmuotoisia toteuttamistapoja. Yrittäjyyttä opiskellaan sosiaali- ja terveysalan yksikön moniammatillisissa yrittäjyysopinnoissa ja SeAMK:n yrittäjyysopinnoissa. Halukkaat voivat osallistua Yritystallin toimintaan.

Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet

Sosiaalialan koulutusohjelman ytimenä on sosiaalisen asiantuntijuus ihmisten arkipäivän elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Se merkitsee kykyä ym-märtää ihmisen elämäntilanne voimavaroineen ja tarpeineen, sekä nähdä se osana laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tapahtumia. Koulutusohjelma antaa taidot edistää ihmisten hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä ja osalli-suutta asiakastyön, yhteisöihin ja ryhmiin kohdistuvan työn sekä kehittämisen ja johtamisen menetelmillä.

Opintojen suorittaminen takaa laaja-alaisen ja korkeatasoisen sosiaalialan ammattitaidon muodostuminen sekä mahdollistaa työllistymisen eri asiakas-ryhmien pariin. Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, vaan opintoja voi painottaa sosiaalialan sektoreiden mukaisesti. Painottamismahdol-lisuudet tapahtuvat koulutusohjelman sisältämien vaihtoehtojen puitteissa. Opintokokonaisuus: ”Empowering social work” on mahdollista opiskella eng-lannin kielellä.

Ammatillinen osaamisprofiili

Sosionomi (AMK) voi toimia asiakastyössä, johtamistehtävissä, projektityössä ja yrittäjänä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä eri toiminta-alueilla ovat:

Sosiaalialan kasvatus- ja opetustehtävät: perheohjaaja, päiväkodin opettaja, kasvattaja, nuoriso-ohjaaja. Sosionomit työskentelevät päivähoidossa, lastensuojelussa, perhetyössä, koulutoimessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä eräissä erityiskasvatuksen tehtävissä.
Sosiaalisen ohjauksen ja kuntoutuksen tehtävät: sosiaaliohjaaja, työval-mentaja, palveluohjaaja, projektityöntekijä, työvoimaneuvoja, vakuutussihteeri. Sosionomit työskentelevät kehitysvammahuollossa, päihdehuollossa, kriminaalityössä, ikäihmisten parissa, työttömien toiminnassa, nuorisotyössä, maahanmuuttajien keskuudessa, kelassa, työvoimatoimistossa ja sosiaalitoimistossa.
Sosiaalialan palveluiden johtamis- ja kehittämistehtävät: avohuollon oh-jaaja, toiminnanjohtaja, lastenkodin johtaja, toimiston johtaja. Sosiono-mit työskentelevät johtamis- ja kehittämistehtävissä sosiaalipalveluiden eri sektoreilla, sosiaalialan järjestöissä, yrittäjätoiminnassa ja projekteissa, Kelassa ja työhallinnossa.

Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja Valtioneuvoston asetuksessa N:o 608/2005 määritellään, että lastentarhanopettajan tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suun-tautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon. Sosiaalialan ammattikorkeakou-lut ovat vuonna 2007 linjanneet, että näiden opintojen tulee sisältää varhais-kasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja, pedagogisen harjoittelun sekä opinnäytetyön. SeAMK:n sosiaalialan koulutusohjelmassa osalla opiskeli-joista on mahdollisuus rakentaa opinnot siten, että edellä kuvattu kelpoisuus muodostuu. Kelpoisuuden tuottamia opintojaksoja on tarjolla vuosittain rajoi-tettu määrä. Varhaiskasvatuksen opinnoista tiedotetaan vuosittain ja opintoihin voi perehtyä verkossa

Kansainvälisyys koulutusohjelmassa

Opintojen aikana on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon SeAMK:n kansain-välisten yhteistyökumppanien tarjoamiin tai opiskelijan itsensä perustelemiin vaihtokohteisiin. Suositeltavin vaihdon kesto on kolme kuukautta ja ajankohta toinen tai kolmas opintovuosi. Koulutusohjelman opiskelijat voivat osallistua ryhmänä kansainvälisille intensiivikursseille, jotka toteutetaan yhteistyöverkostojen yhteistyönä. Opintokokonaisuus Empowering social work on mahdollista opiskella englanninkielellä. Kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä edistetään vieraskielisen oppimateriaalin käytöllä, vaihto-opiskelijoiden ja vierailevien opettajien asiantuntemuksen hyödyntämisellä sekä tuomalla esille monikulttuurisia sisältöjä opetuksessa. Opiskelijoiden omaehtoista kansainvälistymistä pidetään suositeltavana.

Jatko-opintokelpoisuus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden hakeutua alan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja muuhun ylempään korkeakouluopetukseen niiden määrittämien valintaperusteiden mukaisesti (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).

Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset

Keskeiset korkeakoulun toimintaa ohjaavat säädökset

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Opiskelumuoto

Nuorisoryhmissä kokopäiväinen opiskelu, aikuisryhmässä monimuoto-opiskelu

Yhteyshenkilöt

Koulutusohjelmapäällikkö:
Päivi Rinne, 020 124 5122 / 040 830 4190, paivi.rinne(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja:
Katriina Honkala, 020 124 5108 / 040 830 4186, katriina.honkala(at)seamk.fi

Kv-koordinaattori:
Tiina Harju, 040 680 7100, tiina.harju(at)seamk.fi

ops.seamk.fi - Kampusranta 11, 2.krs (Frami F), 60320 SEINÄJOKI - Puhelin: +358 20 124 5000 - Faksi: +358 20 124 5001 - opintotoimisto@seamk.fi