Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet

Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.

Kansainvälisyys Vanhustyön koulutusohjelmassa

Kansainvälisyys toteutuu vanhustyön koulutusohjelman sisällöissä läpäisyperiaatteella ja opintojaksoihin kiinteästi liittyvän vieraskielisen opiskelumateriaalin avulla. Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että se mahdollistaa opiskelijan näkökulmasta vaivattomasti kolmen kuukauden harjoittelun ulkomaisissa vanhustyön organisaatioissa toisen lukuvuoden syksyllä. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä projektityön harjoittelu yhden kuukauden vaihdossa viimeisenä lukukautena. Koulutuksen aikana opiskelijoilla on myös mahdollisuus osallistua erilaisiin kansainvälisiin intensiivijaksoihin joko kotimaassa tai ulkomailla yhdessä eri koulutusohjelmien/yliopiston opiskelijoiden/toimijoiden kanssa. Koulutusohjelmaan pyritään saamaan lukukausittain kansainvälisiä luennoitsijoita eri vanhustyöhön liittyvistä teemoista. Yhteistyötä tehdään mm. Hollantilaisen Windesheimin yliopiston kanssa.

Ahot-menettelyt

AHOT (= aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen) -menettely perustuu koulutusohjelman osaamisvaatimuksiin. Opiskelija voi hakea menossa olevan lukukauden opinnoista aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista syyslukukaudella 30.9. mennessä ja kevätlukukaudella 31.1. mennessä. Opinto-ohjaaja ja tutoropettaja tiedottavat opiskelijoille AHOT-prosessin periaatteet ja kulun koulutusohjelmassa.

Opiskelija keskustelee ensin opinto-ohjaajan/tutorin kanssa AHOT-prosessin aloittamisesta. Jos opiskelija päättää hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, hän täyttää hakulomakkeen näyttödokumentteineen ja osoittaa sen opinto-ohjaajan kautta koulutusohjelmakohtaiselle AHOT-työryhmälle. Hakulomakkeen liitteessä ja siihen liittyvissä dokumenteissa opiskelija esittelee ja perustelee oman osaamisensa suhteessa koulutusohjelman opintojakson osaamistavoitteisiin. AHOT-työryhmä ohjaa opiskelijan tarvittavien näyttöjen tuottamiseen sekä tekee päätökset aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta opiskelijan esittämien dokumenttien ja näyttöjen pohjalta. Asiantuntijaopettaja vastaanottaa ja arvioi opiskelijan näytöt sekä tekee suoritusmerkinnät opiskelijan opintorekisteriin. Vierailevan luennoitsijan opintojaksojen osalta arvioijana ja päätöksentekijänä toimii AHOT-työryhmä.

Opiskelijan AHOT- prosessi SeAMKissa löytyy osoitteesta: http://intra.epedu.fi/Henkilokunta_Seamk/Opiskelijapalvelut/AHOT.iw3. Opiskelija voi hakea menossa olevan lukukauden opinnoista aiemmin suoritettujen opintojen hyväkäsilukemista (liite 1.) tai muulla tavalla hankitun osaamisen hyväkäsilukemista (liite 2.).

AHOT-päätöksiä koskevat Seinäjoen ammattikorkeakoulun voimassaolevan tutkintosäännön mukaiset opintojen vanhenemiseen ja oikaisuvaatimuksiin liittyvät ohjeistukset.

AHOT -toimijat

Vanhustyön koulutusohjelman Ahot-työryhmän muodostavat lukuvuonna 2012-2013:

koulutusohjelmapäällikkö Elina Hietaniemi, puh. 040 830 2194
lehtori Kari Jokiranta, puh. 040 830 2196

Arviointimenetelmät

Kunkin opintojakson osaamisen tunnistamisen arviointimenetelmät määräytyvät vanhustyön koulutusohjelman pedagogisista toimintamalleista, opintojakson osaamistavoitteista, sisällöistä ja suoritusvaatimuksista sekä myös opiskelijan toimittamista perusteluista ja dokumenteista käsin.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagogiset toimintamallit

Vanhustyön koulutusohjelman pedagogiset periaatteet nousevat konstruktiivisesta ja holistisesta oppimisnäkemyksestä. Konstruktivistinen oppimisnäkemys alleviivaa opiskelijan subjektiutta. Holistinen näkemys korostaa opiskelijan holistisen persoonan monia ulottuvuuksia (intellektuaalinen-, emotionaalinen-, fyysinen-, taiteellinen-, henkinen-, ja luovuusulottuvuus). Molemmat korostavat opiskelijan omaa sitoutumista ja vastuullisuutta, arvojen merkitystä sekä opiskelijan itsearviointia ja itsensä johtamista. Holistinen oppimiskäsitys painottaa erityisesti myös opittavien asioiden mielekkyyttä ja opiskelijan tukemista niin että hän saavuttaa sellaiset oppimistulokset, joihin hänellä on mahdollisuudet. Samoin se korostaa yhteiskunnallista ja globaalia vastuuta.

Vanhustyön koulutusohjelman sisältövalintojen periaatteet ovat; vanhuslähtöisyys, kokonaisvaltaisuus, laaja-alaisuus ja monitieteisyys, tutkimuksellisuus, asiantuntijatasoisuus, työelämäläheisyys, kansainvälisyys ja yrittäjähenkisyys.

Vanhuslähtöisyys merkitsee sisältövalintoja, jotka tuovat esiin vanhuuden yksilöllisen kokemusulottuvuuden sekä vanhuksen yksilölliset palvelutarpeet, gerontologisen vanhustutkimuksen viimeaikaiset kehityslinjat- ja tulokset, , vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin, toimintakyvyn sekä sosiaalisen osallisuuden tukemisen menetelmät, vanhustyön eettiset kysymykset sekä vanhustyön laadun- ja vanhustyön järjestelmien ohjaamis -ja kehittämistarpeet ja menetelmät.

Kokonaisvaltaisuus sisältövalintojen periaatteena merkitsee sitä, että vanhus opitaan näkemään holistisena, monin tavoin olemassaoloaan toteuttavana yksilönä.

Laaja-alaisuus ja monitieteisyys ovat vanhustyön koulutusohjelman ja koulutusohjelmasta valmistuvien geronomien osaamisen keskeinen rakenneperusta. Laaja-alaisuuden lähtökohdat on havainnollistettu kompetenssikuvauksia edeltävässä 'kolmipallukkakuviossa'.

Tutkimuksellisuus opiskelusisältöjen valintaperiaatteena tähtää, keskeisten ja ajankohtaisten vanhustutkimusten tuntemiseen, tutkitun tiedon, analysoinnin, arvioinnin ja käytön oppimiseen sekä kehittämistä tukevan tiedon tuottamiseen. Tämä luo pohjan vanhustutkimuksen jatkuvalle seuraamiselle myöhemmin opiskelun kuluessa ja mahdollistaa myöhemmin tutkimuksellisen kehittämistoiminnan vanhustyössä.

Asiantuntijatasoisuus sisältöperiaatteena merkitsee sitä, että opiskelija oppii analysoimaan vanhustyötä laajasta, moninäkökulmaisesta ja monitieteisestä viitekehyksestä käsin. Opiskelusisältöjen avulla opiskelija pyritään motivoimaan laaja-alaisen syvällisen ja uudistuvan tiedon hankkimiseen, käyttämiseen ja tuottamiseen, niin, että hänellä on tieto- ja taitopohja laadukkaiden vanhuspalvelujen tuottamiseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Asiantuntijatasoisuuteen sisältyy myös ammattieettinen näkökulma; vastuu sekä vanhusasiakkaille, että yhteiskunnalle omasta asiantuntijatyöskentelystä.

Työelämäläheisyys merkitsee koulutusohjelman sisältövalinnoissa uudenlaista sosiaali - ja terveysalan vanhustyön osaamisen yhdistävää ja uudistavaa opiskelusisältöä. Opiskeluun liittyvät harjoittelut on integroitu teoriaopintoihin, siten, että ne antavat mahdollisuuden harjaantua työelämässä vaadittaviin kompetensseihin. Opiskelu -/ opetussisällöillä vanhustyötä pyritään kehittämään tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi myös luomalla uudenlaisia toimintarakenteita ja toimintakäytänteitä esimerkiksi opinnäytetöillä ja kehittämistehtävillä. Viimeisen lukuvuoden opiskelusisällöt ovat erityisesti, hallinnon, toimintojen ohjaamisen sekä vanhustyön laadun kehittämisen opiskelua.

Yrittäjähenkisyys on opiskelijan asennoitumista omaehtoiseen kasvuun ja kehittymiseen tiedoissa taidoissa ja asenteissa. Sisäinen yrittäjyys näkyy opiskelijassa oma-aloitteisuutena ja aktiivisena ajattelu-, toiminta ja suhtautumistapana sekä teoriaopinnoissa että harjoitteluissa. Sisäiseen yrittäjyyteen opiskelija harjaantuu yhteistoiminnassa eri ympäristöissä, moniammatillisessa yrittäjyysopiskelijaryhmässä ja harjoitteluyksiköissä. Suorittaessaan opiskelun edetessä harjoittelujaksoja yksityisellä ja kolmannella sektorilla opiskelija hankkii valmiuksia myös ulkoiseen yrittäjyyteen mahdollisen oman työllistymisen muotona.

Kansainvälisyys toteutuu vanhustyön koulutusohjelman sisällöissä läpäisyperiaatteella, opintojaksoihin kiinteästi liittyvän vieraskielisen opiskelumateriaalin avulla sekä ulkomaan harjoittelujen kautta. Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että se mahdollistaa opiskelun näkökulmasta vaivattomasti kolmen kuukauden harjoittelun ulkomaisissa vanhustyön palvelujärjestelmissä toisen opiskeluvuoden syksyllä. (kts. kansainvälisyydestä opinnoissa erillinen liite opinto-oppaan loppuosassa).

Vanhustyön koulutusohjelman didaktiset periaatteet ovat: opiskelijan subjektius, itseohjautuvuuteen ja itsearviointiin kasvaminen, teorian ja käytännön yhdistäminen, tutkiva opiskeleminen ja kehittäminen, yhteistoiminnassa ja ryhmässä oppiminen, sopimusoppiminen sekä ammatillisen kasvun periaate.

Konstruktiivisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on rekonstruktiota, oppijan omavastuista prosessointia, jossa oppija liittää uutta ainesta vanhoihin osaamisrakenteisiinsa, niitä hyväksikäyttäen, mutta niitä myös uuden osaamisen kautta korjaten. Opiskelijan oppimisprosessi on yksilöllistä. Konstruktiivisen oppimisnäkemyksen mukaan opiskelija on oman opiskelunsa subjekti.

Oppija on subjektina oman opiskelunsa keskeinen toimija. Opiskelun onnistuminen riippuu oleellisesti siitä, miten opiskelija tämän toimijuutensa tiedostaa. Opiskelu sisältää runsaasti opiskelijan itsenäistä tiedonhankintaa, tiedon organisointia ja arviointia sekä seminaariluonteista opiskelua (Problem based -opiskelua). Oppiminen syntyy henkilökohtaisen tutkimisen ja toiminnan kautta. Oman toiminnan kautta opiskelijan näkemys itsestään osaajana vahvistuu. Oman subjektiuden ja vastuun tiedostaminen harjaannuttaa myös tulevaan geronomin työhön. Harjaantuminen oman oppimisen subjektiksi harjaannuttaa opiskelijaa myös sisäiseen yrittäjyyteen.

Itseohjautuvuus ja itsearviointi kuuluvat oleellisesti oppijasubjektina olemiseen ja sen vahvistumiseen. Itseohjautuvuus ja itsearviointi pohjaavat tiedostettuun, realistiseen ja myönteiseen omakuvaan ja riittävään itsenäisyyteen. Itseohjautuvuus on opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä. Itseohjautuva opiskelija on vastuullinen itselleen, opiskelijayhteisölle, tuleville vanhusasiakkailleen sekä vanhustyön organisaatioille omasta opiskelustaan vanhustyön asiantuntijaksi. Opiskelijan itsearviointi toteutuu erityisesti opintosuorituksiin liittyvänä arviointina ja oman ammatillisen kasvun arviointina. Vertaisarviointien ja opettajien arviointien keskeinen tavoite on ohjata opiskelijaa itsearviointiin ja selkeän ja vahvan ammatillisen minäkuvan muodostamiseen.

Teoria/käytäntöläheisyys opetuksellisena periaatteena lähtee siitä konstruktiivisen oppimisnäkemyksen mukaisesta ajatuksesta, että oppiminen on aina kontekstisidonnaista subjektin toimintaa. Vanhustyön koulutusohjelmassa harjoittelujaksot liittyvät kiinteästi tiettyihin teoriakokonaisuuksiin. Harjoittelujakson oppimiskokemuksia tarkastellaan myös jaksojen jälkeen teoriasta käsin. Opiskelija saa palautetta sekä harjoittelun ohjaajalta ja opettajalta. Oppimispäiväkirjojen ja tehtävien kautta sekä harjoittelun arviointien avulla opiskelija harjaantuu myös harjoittelussa tapahtuvan kokonaisoppimisensa arviointiin. Koulutusohjelmassa nähdään tärkeänä se, että opiskelija saa myös useimmilta harjoittelujaksoilta numeraalisen kokonaisarvioinnin.

Tutkivan opiskelun ja kehittämisen periaate toteutuu siten, että opiskelu sisältää varsin paljon seminaariluonteista opetusta, jossa opiskellaan opiskelijoiden etukäteistyöskentelyn ja erityisesti erilaisten vanhustyöhön liittyvien tutkimusraporttien pohjalta. Tutkiva ja kehittävä opiskelu muuttuu vähitellen konkreettiseksi vanhustyön tutkivaksi kehittämiseksi. Opiskelijat tekevät erityisesti opiskelun viimeisenä vuotena erilaisia kehittämistutkimuksia ja käytännön kehittämisprojekteja vanhuspalveluorganisaatioissa. Jokaisen teoriaopintojakson tentittävään materiaaliin sisältyy tästä syystä tutkimuksia/ tutkimusartikkeleita. Opetussuunnitelman sisältöosioissa on esitetty kunkin opintojakson tutkimuksellinen osuus opintopisteinä.

Sopimusoppiminen opetuksellisena periaatteena merkitsee sitä, että opiskelija sitoutuu omaan opiskeluunsa, sen tavoitteisiin, toteuttamiseen ja tulosten arviointiin. Harjoittelujaksoilla opiskelija tekee konkreettisesti ohjaajan kanssa kirjallisen oppimissopimuksen, johon hän laatii opintojakson yleistavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin oppimistarpeisiinsa pohjaavat oppimistavoitteet ja suorittaa myös itsearvioinnin niiden toteutumisesta.

Ammatillinen kasvu ja uraohjaus vanhustyön asiantuntijaksi työelämään alkaa jo opiskelun alusta. opiskelu sisältää 75 opintopistettä harjoittelua erilaisissa vanhuspalvelujärjestelmissä ja projkekteissa. Näillä harjaoittelujaksoilla erityisesti opiskelija muodostaa jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ohjatusti kuvaa siitä, millaisilla vanhustyön alueilla hänellä on mahdollisuus valmistuttuaan työskennellä. Opiskelija pohtii opiskelun toisena opiskeluvuotena laajasti geronomin toiminta-alueita ja osaamisvaatimuksia sekä omaa geronomiksikehittymistään. Myöhemmin opiskelija syventää osaamistaan ja näkemyksiään vanhustyön etiikasta ja geronomin ammattietiikasta. Ennen valmistumistaan opiskelija pohtii laajasti omaa geronomiasiantuntijuuttaan kokonaisuutena ja suuntautuu aktiivisesti valmistumisen jälkeiseen työelämään.

Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet

Vanhustyön koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa vanhustyön asiantuntijoita erityisesti sosiaali- ja teveysalan vanhustyön eri sektoreille - ja tasoille. Geronomi (AMK) on eettisesti sitoutunut, vanhusten hyvän edistämiseen sekä yksilön, että yhteiskunnan tasolla. Geronomin( AMK) toiminta on yksilötasolla ennakoivaa, etsivää, ehkäisevää, tukevaa, hoitavaa ja kuntouttavaa vanhuspalvelutoimintaa. Geronomin ( AMK) työssä painottuvat vanhuksen hyvinvoinnin, toimintakyvyn sekä palvelutarpeiden arviointi, vanhuksen henkilökohtainen palveluohjaus, työskentely vanhuksen hoiva -ja hoito-organisaatioissa, vanhuksen palveluketjujen ja moniammatillisten vanhuspalvelujen organisoiminen sekä omaisten tukeminen. Vanhuspalveluorganisaatioiden tasolla työssä korostuu palvelutoiminnan ohjaus ja kehittäminen sekä henkilöstön kehittäminen. Yhteiskunnan tasolla työssä korostuu vanhuspalvelujärjestelmien arviointi ja kehittäminen sekä yhteiskunnallinen ja vanhuspoliittinen vaikuttamistyö. Geronomit ( AMK) toimivat tällä hetkellä sosiaali- ja terveys alojen vanhustyössä erilaisilla ammattinimikkeillä (mm. palveluohjaaja, hoitaja, ohjaaja, vastaava ohjaaja, sosiaaliohjaaja, kehittämispäällikkö, vanhustyönjohtaja, mutta myös yhä useammin geronomi-nimikkeellä.

Vanhustyön osaaminen rakentuu alla olevan kuvion mukaisena laaja-alaisesti hoito- ja sosiaalityön sekä gerontologisen vanhustyön perustalle. Alla olevasta kuviosta selviää myös geronomin (AMK) työssä vaadittava kompetenssialueiden kokonaisuus l. osaamisprofiili.

Kuvio 1. Vanhustyön koulutusohjelmakohtaisten kompetenssien kokonaisuus ja kompetenssikohtainen tarkempi sisältöerittely on alla olevassa tekstissä.

Ammatillinen osaamisprofiili

Geronomin osaamis- ja toiminta-alueita ovat:

A) Vanhuksen yksilökohtainen palveluohjaus; vanhuksen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointi ja palvelutarpeiden kartoitus ja räätälöinti sekä moniammatillisen toiminnan koordinointi.
B) Vanhuksen omais-ja läheispalveluiden sekä vertaistukitoimintojen suunnittelu, ohjaaminen ja kehittäminen.
C) Työskentely lähityössä vanhusten hoiva- ja hoitopalveluorganisaatioissa.
D) Työskentely dementiatyön eri tehtävissä ja eri tasoilla sekä dementiatyön kehittäminen
E) Vanhuspalveluiden suunnittelu, ohjaaminen arviointi ja kehittäminen peruskuntien tasolla sekä III-sektorilla.
F) Toiminta erilaisissa vanhustyön hankkeissa ja kehittämisprojekteissa
G) Toiminta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

Jatko-opintokelpoisuus

Geronomi ( AMK)-tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden sosiaalialan ylempään amk-tutkintoon, hoitotyön ylempään amk-tutkintoon (terveyden edistäminen) sekä sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon (sosiaali-ja terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen) (Ammattikorkeakoululaki 351/2003). Muutamat valmistuneet geronomit ovat hakeutuneet myös yliopistollisiin jatko-opintoihin (mm. sosiaali -jaterveydenhuollon hallinto, gerontologia, hoitotiede)

Opintojen rakennetaulukko

Vanhustyön koulutusohjelma on sosiaali - ja terveysalan ammattikorkeakouluohjelma, joka on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja kestoltaan 3,5 vuotta. Koulutusohjelma koostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, opinnäytetyöstä sekä vapaasti valittavista opinnoista.

Perusopinnot koostuvat opiskeluun orientoivista opinnoista ja kieliopinnoista sekä biologisista ja lääketieteellisistä perusopinnoista. Ammattiopinnoissa perehdytään vanhustyön hoito- ja sosiaalialan työstä nousevaan tietoperustaan, suomalaisen yhteiskunnan sosiaali -ja terveyspalveluihin, gerontologiaan monitieteisenä vanhustyön perustieteenä, vanhustutkimukseen, vanhuksen toimintakyvyn tukemiseen, vanhustyön etiikkaan, sairaan vanhuksen hoitoon, sosiaalityön menetelmiin vanhustyön menetelminä, ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan vanhustyöhön sekä dementiatyöhön.

Ammattiopintojen syventävä osuus muodostuu vanhusten palveluohjauksen sekä vanhustyön johtamisen ja kehittämisen opinnoista. Vanhustyön koulutusohjelmassa ei ole valinnaisia suuntaavia opintoja. Vanhustyön johtaminen ja kehittäminen on kaikille opiskelijoille yhteinen opiskelualue.

Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. Vanhustyön osaamisen laajentamista ja syventämistä tuovien vapaasti valittavien opintojen laajuus on 8 opintopistettä.

Vanhustyön koulutusohjelmaan sisältyy yhteensä 75 opintopistettä eripituisia harjoittelujaksoja erilaisissa vanhuspalveluja tuottavissa organisaatioissa. Osan harjoittelusta (1-3kk) voi tehdä ulkomailla.

Vanhustyön koulutuksen sisällölliset lähtökohdat ilmenevät kuviosta 1. Opetussuunnitelman rakenne ja opintojen lukuvuosittainen eteneminen selviävät rakennetaulukosta.

Opinnot suoritetaan rakennepuun osoittamassa etenemisjärjestyksessä. Edelliset opinnot täytyy olla suoritettuina ennen kuin siirtyy seuraaviin opintokokonaisuuksiin.

Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset

Keskeiset korkeakoulun toimintaa ohjaavat säädökset

Valmistumisen edellytykset

Valmistumisen edellytykset löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Yhteyshenkilöt

Koulutusohjelmapäällikkö:
Elina Hietaniemi, 040 830 2194 elina.hietaniemi(at)seamk.fi
Opinto-ohjaaja:
Tellervo Pihlaja, 040 830 3959 tellervo.pihlaja(at)seamk.fi

ECTS-/Kv- : suunnittelija Tiina Harju +358 40 680 7100 tiina.harju(at)seamk.fi
Yhteyshenkilö Vanhustyön koulutusohjelmassa: Marita Lahti +35840 830 2320 marita.lahti(at)seamk.fi

ops.seamk.fi - Kampusranta 11, 2.krs (Frami F), 60320 SEINÄJOKI - Puhelin: +358 20 124 5000 - Faksi: +358 20 124 5001 - opintotoimisto@seamk.fi