Ammattikorkeakouluopinnot

Ammattikorkeakoulujärjestelmä pohjautuu Suomen kansallisiin ja alueellisiin koulutustarpeisiin. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheisen korkeakouluvaihtoehdon ja edustamiensa alojen korkeinta ammatillista opetusta. Opiskelija hankkii koulutuksensa aikana sekä työelämässä vaadittavat teoreettiset tiedot että asiantuntijalta edellytettävän käytännön ammattitaidon.

Opetus ammattikorkeakoulussa on tiedepohjaista, mutta käytännöllisesti suuntautunutta. Ammattikorkeakouluopiskelu muodostuu monipuolisista opetus- ja opiskelumenetelmistä, joissa kontaktiopiskelun määrä on totuttua pienempi ja opiskelijan vastuu omista opinnoista korostuu. Tieto uusiutuu muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa nopeasti. Tästä syystä opiskelussa korostuvat erityisesti tiedonhankkimis- ja viestintätaidot sekä omien opiskelu- ja oppimistaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen. On myös tärkeää, että ammattikorkeakoulun opiskelijat sisäistävät jo opiskeluaikanaan elinikäisen oppimisen asenteen.

Ammattikorkeakouluopintojen tavoitteena on kouluttaa oma-aloitteisia, luovia ja yhteistyökykyisiä sekä kansainvälisesti orientoituneita asiantuntijoita, jotka toimivat jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa alansa suunnittelu-, kehittämis-, neuvonta-, koulutus- ja esimiestehtävissä sekä yrittäjinä.

Kansainvälisyys on yksi ammattikorkeakoulujen vahvuuksista ja osa tämän päivän työelämää. Opiskelija voi suorittaa SeAMKin ja sen ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen välillä tehtyihin sopimuksiin perustuen kaksoistutkinnon (double degree) tai yhteistutkinnon (joint degree) tai hän voi suorittaa vain osan opinnoistaan tai harjoittelustaan ulkomailla. Ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotimaiseen tutkintoon. Ammattikorkeakoulut tarjoavat myös kokonaan vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia sekä yksittäisiä vieraskielisiä opintojaksoja. Ammattikorkeakouluissa opiskelee myös ulkomaisia opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Yhteistyö elinkeino-, työ- ja kulttuurielämän, erilaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa on keskeinen osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Harjoittelu, erilaiset projektit ja opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Monien opiskelijoiden mielestä harjoittelu on yksi parhaimmista ammattikorkeakouluopiskelun vaiheista. Harjoittelupaikka voi vaikuttaa merkittävästi omaan tulevaisuuteen ja siitä voi tulla ensimmäinen varsinainen työpaikka valmistumisen jälkeen.

FramiPro on SeAMKin yhteinen avoin oppimisympäristö, jossa monialaiset opiskelijaryhmät suorittavat osan tutkinnostaan projekteissa oppien. Oppiminen perustuu työelämän toimeksiantoihin, joita opiskelijat ratkovat kokeillen, tutkien ja innovatiivisesti uutta luoden. Lisätietoa osoitteesta www.seamk.fi/framipro.

Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys

Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. EQF-tasojen määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tarkoituksena on kytkeä yhteen eri maiden tutkintojärjestelmiä siten, että tutkintojen vertailtavuus ja ymmärrettävyys helpottuu. Viitekehyksen päätavoitteina on edistää kansalaisten liikkuvuutta maiden välillä ja helpottaa elinikäistä oppimista. Tavoitteena on myös parantaa tutkintojen avoimuutta ja siirrettävyyttä sekä kokemuksen kautta hankittujen oppimistulosten tunnustamista osaksi opintoja.

Kansallinen viitekehys (NQF) on kuvaus Suomessa suoritettavista tutkinnoista ja korkeakoulutettujen erityispätevyyksistä. Tavoitteena on kuvata suomalaiset tutkinnot ja niiden edellyttämä osaaminen yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla. Osaaminen kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyyksinä, jotka toimivat tavoitteiden asettelun ja arvioinnin lähtökohtina.

Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä kaikki tutkinnot on sijoitettu jollekin kahdeksasta viitekehyksen vaativuustasosta. Ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. Tasojen edellyttämä osaaminen on kansallisen viitekehyksen luonnoksessa kuvattu seuraavasti:

NQF, Taso 6
Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto

Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.

Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.

Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.

Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.

Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Ammattikorkeakoulututkintojen kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssit kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.

Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Ne on ilmaistu kunkin tutkinto-ohjelman yhteydessä.

Ammattikorkeakoulututkintojen yleiset kompetenssit
Arene ry:n suositus

Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan seuraavia kaikille yhteisiä kompetensseja:

Ammattikorkeakouluopintojen rakenne

Ammattikorkeakouluopinnot järjestetään tutkinto-ohjelmina, joiden laajuus vaihtelee 210–240 opintopisteeseen ja suoritusaika 3,5 - 4 vuoteen tutkinto-ohjelmasta riippuen.

Tutkinto-ohjelma on opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Tutkinto-ohjelmissa voi olla valittavana erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja tai painopistealueita.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä.

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson laajuus opintopisteinä, tavoitteet, sisältö, kirjallisuus/opiskelumateriaali, oppimismenetelmät, arviointi sekä mahdollisesti vaadittavat edeltävät opinnot. Opetussuunnitelmassa voidaan ilmaista myös opintojakson tuottamat TKI-opintopisteet.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Perusopinnot

Perusopinnot antavat opiskelijalle yleiskuvan tutkinto-ohjelmasta ja sen tehtäväalueeseen liittyvästä ammattialasta. Teoreettisten valmiuksien kehittäminen, taloudellinen toiminta, ympäristön huomioonottaminen ja kansainvälisyys kuuluvat olennaisena osana perusopintoihin. Opinnoissa perehdytään myös opiskelumenetelmiin sekä kehitetään erityisesti kieli- ja viestintätaitoja. Perusopintojen laajuus vaihtelee koulutusaloittain, mutta kaikissa tutkinto-ohjelmissa on SeAMKin yhteisiä perusopintoja 20 op.

Ammattiopinnot

Ammattiopinnoissa tutustutaan tutkinto-ohjelman ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin, teknisiin tai taiteellisiin perusteisiin. Ammattiopinnot luovat pohjaa opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä. Ammattiopinnot ovat joko pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

Vapaasti valittavat opinnot

Vapaasti valittavat opinnot voi suorittaa joko Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai muissa koti- tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Vapaasti valittavien opintojen hyväksymisestä ja sisällyttämisestä tutkintoon päättää ammattikorkeakoulu. Ennen hakeutumista vapaasti valittaviin opintoihin, opiskelijan tulee sopia opintojen sisällyttämisestä tutkintoon oman tutkinto-ohjelman koulutuspäällikön kanssa.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu

Harjoittelun tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy oman ammattialansa tehtäviin, käytäntöihin ja kulttuureihin todellisessa työympäristössä, ja että hän oppii soveltamaan oppimaansa käytännössä. Työharjoittelu on ohjattua ja se jakautuu ajallisesti useaan osaan. Harjoittelu on pakollinen ja sen laajuus on 30–85 opintopistettä tutkinto-ohjelmasta riippuen.

Opinnäytetyö

Opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvalla opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa valmiutensa soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi selvitys- tai tutkimustyö tai projektiluontoinen tuotekehitys- tai suunnittelutyö. Opinnäytetyö laaditaan kirjallisen raportin muotoon. Opinnäytetyön laajuus on pääsääntöisesti 15 opintopistettä. Opinnäytetyön loppuvaiheessa opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa äidinkielen taitonsa ja perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan.

Opintoja läpäisevät juonteet opetussuunnitelmissa

Osaamisjuonteiden tarkoituksena on, että kaikissa opinnoissa (perusopinnot, ammattiopinnot, ammattitaitoa edistävä harjoittelu, opinnäytetyö) olisi nähtävissä juonteiden mukaisen osaamisen kehittyminen läpi koulutuksen. Opetussuunnitelmissa tehdään näkyviksi seuraavat juonteet: tiedonhankinta, kansainvälisyys, yrittäjyys, kestävä kehitys ja uraohjaus. Juonteet on valittu perustuen SeAMKin selvityksiin ja tutkimuksiin, SeAMKin suunnitelmiin ja strategioihin sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.

Tiedonhankinta-juonteen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen. Alakohtainen ja tarvelähtöinen tiedonhankinnan opiskelu sitouttaa opiskelijat ja osoittaa, miten hyvät tiedonhankintataidot säästävät aikaa, tehostavat opiskelua sekä lisäävät oppimisen laatua.

Kansainvälisyys-juonteen kautta pyritään varmistamaan opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana. Kansainvälinen osaaminen edellyttää opiskelijan kokonaisvaltaista ammatillista ja persoonallista kasvua, jotta opiskelija saavuttaisi valmiudet opiskella, työskennellä ja elää kansainvälisessä ympäristössä.

Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa. Tulevaisuuden työelämässä on yhä tavanomaisempaa työskennellä peräkkäin ja osin yhtä aikaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla myös pää- tai osa-aikaisena yrittäjänä. Käytännössä tämä merkitsee moniammatillisuuden ja monialaisen osaamisen tarpeen merkittävää lisääntymistä.

Kestävä kehitys juonteena pyrkii siihen, että opiskelija tiedostaisi yhteiskuntavastuun ja ymmärtäisi kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona. Kestävää kehitystä tarkastellaan opetuksessa ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista.

Uraohjaus-juonteen opintojen tavoitteena on työelämäohjaus, työllistymisohjaus sekä ohjaus elinikäiseen oppimiseen. Uraohjauksella tarkoitetaan opiskelun aikana tuotettuja suunnitelmia ammatillisesta suuntautumisesta, työtehtävistä ja -ympäristöistä sekä omista toiveista ja mahdollisuuksista. Uraohjaus on samalla ammatillisen kasvun tukemista ja siinä on olennaista auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan.

Tutkintojen tuottama kelpoisuus

Ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto (A464/1998).

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa julkiseen virkaan alakohtaisesti saman kelpoisuuden kuin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa suoritettu maisteritasoinen tutkinto.

Lisätietoja ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta löytyy tämän oppaan aikuiskoulutusta koskevasta osasta.

Suomalaiset ammattikorkeakoulututkinnot vastaavat muissa Euroopan maissa vastaavissa korkeakouluissa suoritettuja tutkintoja.

Verkko-opinnot

Verkko-opiskelulla tarkoitetaan tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa oppimista. Verkko-opintojen tavoitteena on hyödyntää oppimisprosessissa nykyaikaisten opiskeluvälineiden ja -menetelmien käyttöä sekä löytää vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintojaksoja. Verkko-opinnot perustuvat kokonaan tai osittain tietoverkkojen, erityisesti Internetin kautta saataviin ja siellä oleviin aineistoihin ja palveluihin. Tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan verkko-opintoina

Seinäjoen ammattikorkeakoulu käyttää verkko-opintojaksojen toteutuksessa Moodle -verkko-oppimisympäristöä (lakeusmoodle.epedu.fi). Moodle tarjoaa opettajalle monipuoliset mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa verkko-opetusta sekä ohjata opiskelijan oppimisprosessia. Opiskelijalle ympäristö on helppokäyttöinen ja antaa mahdollisuuden opiskella joustavasti mistäpäin maailmaa tahansa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnoissa voi olla käytössä myös Adobe Connect eli virtuaalinen luokkahuoneympäristö. Connect -verkkoluennoille osallistuminen edellyttää yleensä tietokoneeseen liitettävää mikrofoni-kuulokeyhdistelmää ja/tai vain tietokonetta nettiyhteydellä. Opintojaksoilla voidaan hyödyntää myös sosiaalisen median verkko-ohjelmistoja.

JOO-opinnot

SeAMK ja Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK) ovat tehneet sopimuksen joustavasta opiskeluoikeudesta (josta myöhemmin käytetään nimitystä JOO-opinnot). Sopimuksen mukaisesti SeAMKin ja VAMKin ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja toistensa opintotarjonnasta. Sopimus koskee myös vaihto-opiskelijoita.

Määräaikainen opiskeluoikeus voidaan myöntää läsnäolevalle opiskelijalle opintoihin, joita kotikorkeakoulu puoltaa. Opiskeluoikeus myönnetään ensisijaisesti sellaisiin opintoihin, joita ei SeAMKissa ole tarjolla ja jotka voit sisällyttää tutkintoosi täydentävinä tai korvaavina opintoina. Sopimus ei koske harjoitteluja tai opinnäytetöiden ohjaamista tai erikseen sovittavaa muuta opintoyhteistyötä. Joustavaa opiskeluoikeutta voi hakea sekä yksittäisiin opintojaksoihin että laajempiin kokonaisuuksiin.