Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet

Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.

Ahot-menettelyt

Koulutusohjelman AHOT-toimijat ovat koulutusohjelmapäällikkö, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa osaamisen näyttämiseen.

AHOT-menettelyn piiriin eivät kuulu projektiopinnot ja opinnäytetyö.

Oppiaineiden aikaisemmat suoritukset vanhenevat tutkintosäännön mukaan 10 vuodessa.

Arviointi määräytyy opintojaksokohtaisesti ao. opettajan määrittelemällä tavalla. Arviointimenetelmiä ovat tentti (suullinen tai kirjallinen), harjoitustyö, laboratoriotyö, käyttökoe tai muu vastaava.

Tutkintovaatimukset ja –säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagogiset toimintamallit

Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijan ammatillinen kehittyminen perustuu hyvään tekniseen ja luonnontieteelliseen perusosaamiseen, kriittiseen ajatteluun, ongelman ratkaisukykyyn sekä kykyyn toimia yhteisöllisesti ja vastuuntuntoisesti. Koulutuksessa korostuu konstruktiivinen oppimiskäsitys, koska keskeistä on oppia yhdistämään teoria ja käytäntö, ja kyetä vahvistamaan omaa osaamistaan aiemmin opitun ja oman kokemusmaailman varaan. Koulutus tarjoaa vahvan pohjan opintojen jälkeiselle ammatilliselle kehittymiselle.

Opetus sisältää perinteisen luentomuotoisen opetuksen lisäksi paljon käytännön laboratorioharjoituksia, oppimistehtäviä, laskuharjoituksia, joissa pyritään käsitteiden välisten suhteiden ymmärtämiseen. Keksivään ja mielekkääseen oppimiseen pyritään työelämästä saatavilla pienimuotoisilla selvityksillä ja ongelmanratkaisuun perustuvilla projektitöillä. Kevätlukukauden mittainen ammattiharjoittelu, yritysvierailut ja yrityksistä tulevat asiantuntijaluennot täydentävät opetusmenetelmäkokonaisuutta.

Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus perustuu luonnontieteiden (kemia, biologian ja fysiika) soveltamiseen ja osaamisen yhdistämiseen nykyaikaiseen tekniikkaan. Koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: 1. elintarviketekniikka ja 2. liha- ja valmisruokateknologia. Suuntautumisvaihtoehto valitaan toisen opiskeluvuoden aikana.

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat avaintehtävissä bio- ja elintarviketekniikkaa soveltavassa teollisuudessa. Valmistuneet voivat sijoittua tuotannon esimies-, laadunhallinta, tuotekehitys- tai suunnittelutehtäviin elintarviketeollisuuteen tai teollisuuden palvelutoimintoihin. Mahdollisia työtehtäviä kuntien ja valtion palveluksessa ovat valvonta- ja opetustehtävät. Tyypillisiä bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimies, tuotekehittäjä, tuotannon suunnittelija, tuotannon ohjaaja, terveystarkastaja, laadun ohjaaja, laatupäällikkö, tuotepäällikkö, tuotekehityspäällikkö tai tuotantopäällikkö. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne on vakaa, ja tulevaisuus näyttää positiiviselta.

Bio- ja elintarviketekniikkaa soveltava teollisuus on voimakkaasti kansainvälistyvää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Elintarviketeollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista kansainvälisesti kilpailukykyisintä. Alan suomalainen osaaminen edustaa maailman huippua ja teollinen toiminta tulee säilymään Suomessa tuotantotoiminnan globalisoitumisesta huolimatta.

Osaamistavoitteet

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörillä on vahva teoreettinen ja käytännön osaaminen. Valmistuva insinööri hallitsee biologisten materiaalien käsittelyyn liittyvät yleiset toimintaedellytykset, erityisvaatimukset, prosessitekniset operaatiot ja oman alansa kokonaisprosessit. Ammatillinen osaaminen perustuu vahvaan luonnontieteelliseen ja tekniseen perusosaamisen. Kyky seurata alan nopeaa kotimaista ja kansainvälistä kehitystä on keskeinen työelämän hallintaan liittyvä osaamisen haaste. Keskeisiä muutostekijöitä alalla ovat kansainvälistyminen ja tuotantotoiminnan automatisoituminen. Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet profiloituvat vaihtoehtoisesti joko tuotantotekniikkaan ja automaatioon tai tuotekeskeiseen bio- ja elintarviketekniikkaan.

Ammatillinen osaamisprofiili

Tyypillisiä työtehtäviä ovat esimies ja asiantuntijatehtävät eri elintarviketeollisuusaloilla kuten esim. lihateollisuudessa, valmisruokateollisuudessa, leipomoissa, meijereissä, panimoissa ja makeistehtaissa. Henkilöitä sijoittuu eri elintarvikeketjun viranomaistehtäviin. Tyypillisiä valmistuneiden alan insinöörien tehtävänimikkeitä ovat esimies, työnjohtaja, tuotekehittäjä, terveystarkastaja, laadunohjaaja, tuotannonsuunnittelija, tuotantopäällikkö, laatupäällikkö, suunnittelupäällikkö ja tutkimusinsinööri.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden ylempään amk-tutkintoon (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).

Opintojen rakenne

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: (1) elintarviketeknologia ja (2) liha- ja valmisruokateknologia. Opinnot eriytyvät suuntautumisvaihtoehtojen mukaan kolmantena opiskeluvuotena.

Perusopinnoissa keskitytään insinööritieteiden perusteisiin, kieliopintoihin sekä vuorovaikutustaitoihin. Ammattiopinnoissa keskitytään syvemmin kemiallisiin, bioteknisiin, ja tuotantoteknisiin opintoihin.

Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana keskitytään matemaattis-luonnontieteellisen, teknisen ja yleisen ammatillisen perusosaamisen rakentamiseen. Käytännön laboratoriotyöskentelyn painopiste on kemiallisten ja mikrobiologisten laboratoriotaitojen ja hygieenisten työtapojen oppimisessa.

Toisena vuonna syvennetään bioalan teknistä, kemiallista, biokemiallista, matemaattista ja yleistä ammatillista osaamista.

Kolmantena vuonna perehdytään oman tuotantoprosesseihin. Lisäksi hankitaan valmiuksia ammattiharjoitteluun, jossa kevään mittaisella harjoittelujaksolla ammatillinen ja työelämäosaaminen kehittyvät.

Neljäntenä vuonna suuntaudutaan jatkomoduuleihin. Opinnäytetyössä sovelletaan tietoja ja taitoja sekä lisätään ammatillista osaamista.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Nuorten koulutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Aikuisten koulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena.

Yhteyshenkilöt

Koulutusohjelmapäällikkö: Jarmo Alarinta, 040 830 2450, jarmo.alarinta(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja: Matti-Pekka Pasto, 040 868 0100, matti-pekka.pasto(at)seamk.fi

ECTS-/Kv-koordinaattori: Tapio Pihlajaniemi, 040 830 3966, tapio.pihlajaniemi(at)seamk.fi

Lisätietoja: www.seamk.fi

ops.seamk.fi - Kampusranta 11, 2.krs (Frami F), 60320 SEINÄJOKI - Puhelin: +358 20 124 5000 - Faksi: +358 20 124 5001 - opintotoimisto@seamk.fi