Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehdot
Talonrakennustekniikka
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, rakennusmestari (AMK)
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on
ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisessa
korkea-asteen koulutuksessa. Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF =
European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF =
National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa
tutkinto edustaa tasoa 6.
Valintaperusteet
Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.
Ahot-menettelyt
Koulutusohjelman AHOT-toimijat ovat koulutusohjelmapäällikkö,
opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän
tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja
tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa
osaamisen näyttämiseen.
AHOT-menettelyn piiriin ei kuulu opinnäytetyö.
Oppiaineiden aikaisemmat suoritukset vanhenevat tutkintosäännön mukaan 10 vuodessa.
Arviointi määräytyy opintojaksokohtaisesti ao. opettajan
määrittelemällä tavalla. Arviointimenetelmiä ovat tentti (suullinen tai
kirjallinen), harjoitustyö, laboratoriotyö, käyttökoe tai muu vastaava.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Pedagogiset toimintamallit
Työelämä ja asiantuntijuus edellyttävät työntekijältä yhä enemmän
tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitoa, yhteistyökykyä,
ongelmanratkaisutaitoa, jatkuvaa oppimista ja kykyä yhdistää eri tiedon
lajeja käytännön työssä. Tämä edellyttää, että opetettavat asiat
osataan. Rakennusalan työnjohdon koulutuksessa korostetaan
konstruktivistista oppimiskäsitystä, jossa opiskelijan aktiivinen rooli
ja oma kokemusmaailma on opetuksessa tärkeässä osassa. Opettajan
tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja opiskelun koordinoijana.
Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskelumenetelmiä, jolla tuetaan
sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että
ammatillista osaamista. Opiskelu sisältää ryhmätyöskentelyä,
asiantuntijaluentoja, laboratorioharjoituksia, yritysvierailuja,
oppimistehtäviä, projektitöitä ja käytännön harjoittelua aidoissa
työelämäympäristöissä sekä projektiopintoja työelämälähtöisten
tehtävien parissa.
Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet
Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehto on:
- Talonrakennustekniikka
Rakentaminen on tärkeä osa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Suomen
kansallisvarallisuus perustuu rakennettuun ympäristöön. Rakennuksista
ja ympäristöstä huolehtimaan tarvitaan nykyaikaisen
talonrakennustekniikan, talouden, ekologian ja kansainvälisen toiminnan
taitajia ja toteuttajia.
Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto valmentaa
talonrakennustyömaan tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtäviin sekä
rakennusprojektien hallintaan. Koulutus antaa kelpoisuuden toimia
vastaavana työnjohtajana eli vastaavana mestarina. Työpaikkoja
tarjoavat rakennusliikkeet, rakennusteollisuus, kiinteistöala ja
julkishallinnon organisaatiot. Työllistyminen rakennusalalla on
erinomainen, koska varsinkin työnjohtajista on pulaa.
Rakennusmestarista voi tulla vastaava työnjohtaja, työkohdemestari,
rakennusvalvoja, rakennustarkastaja, työpäällikkö, projektipäällikkö
tai tekninen johtaja. Rakennusmestarit ovat myös olleet perustamassa
monia huomattavia ja hyvin menestyneitä rakennusalan yrityksiä ja
koulutus antaa eväitä myös yrittäjyyteen.
Rakennustekniikan koulutustilat sijaitsevat Seinäjoella,
Teknologiakeskus Framissa. Opiskelija saa ammattitaitonsa modernissa
oppimisympäristössä nykyaikaisella huippuvälineistöllä.
Osaamistavoitteet
Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa
nykyaikaisen talonrakennus- tekniikan hallitsevia rakennusmestareita,
jotka ovat ammattitaitoisia, tiimityöskentelyyn perehtyneitä,
tietotekniikkaa hyödyntäviä, yritystoimintaa hallitsevia sekä
kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan kykeneviä.
Tavoiteltavien kompetenssien kehittymiseen voidaan koulutuksessa
vaikuttaa sekä sisällöllisillä että toimintatapoihin liittyvillä
pedagogisilla valinnoilla. Opetussisältöjen valinta tapahtuu
ensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen ehdoilla ja
yleisten työelämävalmiuksien kehittyminen substanssiosaamisen oppimisen
yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti
pedagogisilla ja oppimisympäristöihin liittyvillä ratkaisuilla on
keskeinen merkitys.
Rakennusmestarin koulutuksessa painotetaan projektioppimista.
Projektit toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa. Työskentelyssä
käytetään monipuolisia oppimisympäristöjä. Opintoihin kuuluu
työharjoittelu ja viimeisenä vuonna tehtävä opinnäytetyö. Tekniikan
yksikön laajat kansainväliset yhteydet tarjoavat hyvän mahdollisuuden
opiskeluun ja työharjoitteluun myös ulkomailla. Ammatillinen osaamisprofiili
Talonrakennusalan työnjohdon koulutuksen tavoitteena on antaa
valmiudet toimia rakennustyömaan työnjohtotehtävissä. Koulutuksessa
korostuu työnjohto ja työmaatekniikka. Osa opiskelusta tehdään
yhteistyössä yritysten kanssa projektiopintoina ja opinnäytetöinä.
Rakennusmestarin tehtävä koostuu monipuolisista rakennusalan
työnjohto- ja tuotannonsuunnittelutehtävistä. Tehtävä edellyttää vahvaa
rakennustuotannon ammatillista, teknistä ja taloudellista osaamista.
Rakennusmestari toimii yhteistyössä rakennushankkeen muiden
osapuolien kanssa ja osaa suunnitella ja johtaa uudis- ja
korjausrakennustyömaiden toteutuksen piirustusten ja työselostusten
perusteella huomioon ottaen asiakkaan tarpeet. Hän pystyy toimimaan
myös rakennushankkeen muissa tehtävissä sekä kiinteistön ylläpidon
asiantuntijana. Työmaamestarina hän johtaa erilaisia rakennustyömaan
vaiheita ja vastaa siitä, että työ tehdään säännösten mukaisesti.
Työnkuvaan kuuluvat myös työturvallisuus-, aikataulu-, laatu- ja
kustannuskysymykset sekä rakennustyömaan ympäristökysymykset.
Koulutus pyritään toteuttamaan läheisessä yhteistyössä
rakennusyritysten kanssa. Perus- ja teoriaopintojen lisäksi osa
opiskelusta tehdään yhteistyössä yritysten kanssa käytännönläheisinä
projektiopintoina ja opinnäytetöinä.
Jatko-opintokelpoisuus
Rakennusalan kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen on jatko-opintokelpoisuus (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).
Opintojen rakenne
Perusopinnoissa keskitytään matematiikkaan ja luonnontieteisiin, kieliopintoihin sekä vuorovaikutustaitoihin.
Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehdon ammattiopinnoissa
keskitytään aikataulusuunnitteluun ja työmaan ohjaukseen,
rakentamistalouteen, työmaatekniikkaan, työmaa- ja työnsuunnitteluuun,
johtamiseen, tietotekniikan soveltamiseen ja
turvallisuusjohtamiseen sekä yritystoimintaan.
Koulutukseen sisältyy alan yrityksiin tehtävää ohjattua harjoittelua
(30 opintopistettä). Lisäksi on projektiopinnot (15 op), vapaasti
valittavat opinnot (10 op) ja opinnäytetyö (10 op).
Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset
Keskeiset korkeakoulun toimintaa ohjaavat säädökset.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Nuorten koulutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Aikuisten koulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena.
Yhteyshenkilöt
Koulutusohjelmapäällikkö: Heikki Ylihärsilä, 040 830 4153, heikki.yliharsila(at)seamk.fi
Opinto-ohjaaja: Ilkka Loukola, 040 830 2364, ilkka.loukola(at)seamk.fi
ECTS-/Kv-koordinaattori: Tapio Pihlajaniemi, 040 830 3966, tapio.pihlajaniemi(at)seamk.fi
Lisätietoja: www.seamk.fi/rakennusalantyonjohto
Opintotoimisto: 020 124 4903, tekniikka(at)seamk.fi
|