Kelpoisuus: Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulutasoista sosiaalialan osaamista edellyttäviin tehtäviin julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä vapaaehtois- ja järjestösektorin toiminnoissa. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 säätelee kelpoisuuksia kunnallisissa tehtävissä.

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet

Löytyvät koulutusohjelman tiedoista hakijan oppaasta.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely perustuu koulutusohjelman osaamisvaatimuksiin. Meneillään olevan lukukauden opinnoista aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista opiskelija voi hakea syyslukukaudella 30.9. mennessä ja kevätlukukaudella 31.1. mennessä. Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille AHOT-prosessin periaatteet ja kulun koulutusohjelmassa. Opiskelija keskustelee ensin opinto-ohjaajan kanssa AHOT-prosessin aloittamisesta. Jos opiskelija päättää hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, hän täyttää hakulomakkeen näyttödokumentteineen ja osoittaa sen opinto-ohjaajan kautta koulutusohjelmakohtaiselle AHOT-työryhmälle. Hakulomakkeen liitteenä on oltava opiskelijan kuvaus, jossa hän perustelee oman osaamisensa suhteessa koulutusohjelman opintojakson osaamistavoitteisiin. AHOT-työryhmä päättää, onko opiskelijalla edellytykset tarvittavien näyttöjen tuottamiseen ja ohjaa hänet opintojakson opettajalle. Opintojakson opettaja vastaanottaa ja arvioi opiskelijan näytöt sekä tekee suoritusmerkinnät opiskelijan opintorekisteriin. Vierailevan luennoitsijan opintojaksojen osalta arvioijana ja päätöksentekijänä toimii AHOT-työryhmä. AHOT-päätöksiä koskevat Seinäjoen ammattikorkeakoulun voimassaolevan tutkintosäännön mukaiset opintojen vanhenemiseen ja oikaisuvaatimuksiin liittyvät ohjeistukset.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa AHOT:n piiriin eivät kuulu seuraavat opintojaksot: opiskelu ammattikorkeakoulussa, ammatillinen kasvu, sosiaalialan nykykäytäntöjen analyysi ja opinnäytetyö. Opiskelijan osoittaman aiemman osaamisen tulee olla sosiaalialalle soveltuvaa ja hänen tulee osoittaa hallitsevansa alakohtaisuuden vaatimukset. Alakohtaisuuden vaatimus on yksityiskohtaisesti luettavissa opintojaksojen kuvauksissa. Opintosuoritusten vanhentumisessa pätevät SeAMK:n yleiset ohjeet. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa seuraavilla tavoilla: kirjallinen tai suullinen tentti, osaamisportfolio tai muu näyttö, osaamispäiväkirja, oppimistehtävä, essee, opetuskeskustelu, opetusnäyte/työnäyte/ohjaustilanne/vertaisohjaus, erikoistyö, tasotentti, haastattelu, opiskelijan laatima kuvaus työkokemuksen kautta hankkimastaan osaamisesta, tutkinto- ja muut todistukset, erilaiset dokumentit ja lisäksi muulla opintojakson opettajan kanssa sovitulla tavalla.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagogiset toimintamallit

Sosiaalialan koulutusohjelma perustuu konstruktivistiselle oppimisnäkemykselle, jonka mukaan oppija on aktiivinen, omia tietorakenteitaan aktiivisesti kehittävä ihminen. Hänellä on taidot arvioida omia oppimistarpeitaan ja voimavarojaan sekä halu asettaa tavoitteita niiden saavuttamiseksi. Sosiaalialan ammattityön opiskelussa pyritään kehittämään reflektiivisyyttä, eli taitoa ja halua tarkastella oman toiminnan vaikuttimia, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia monesta näkökulmasta. Jokaisella oppijalla on oma luontainen tapansa oppia asioita. Tästä syytä koulutusohjelmassa sovelletaan monenlaisia opetusmenetelmiä.

Koulutusohjelman pedagogiset valinnat konkretisoituvat seuraavissa periaatteissa:

Opintokokonaisuudet perustuvat ammattityön valmiuksiin. Opintojen lähtökohta on ammattityössä. Opintokokonaisuudet ovat laajoja, mutta ne koostuvat pienemmistä opintojaksoista, jotka täydentävät toisiaan. Myös yleisiä kompetensseja tuottavat opintojaksot, kuten kielet, viestintä ja tietotekniikka toteutetaan sosiaalialan näkökulmasta.
Osaaminen syventyy opintojen edetessä, sillä opintokokonaisuudet ja opintojaksot muodostavat jatkumoita. Koulutusohjelman läpi kulkevia jatkumoita ovat muun muassa:

Yksilön yhteiskuntasuhteen tarkastelu

Ammattityön menetelmien opiskelu

Sosiaalitutkimuksen taitojen hallinta

Ammatillisen kasvun reflektointi

Oppiminen tapahtuu teoriaa ja käytäntöä yhteen liittämällä. Teoriassa opiskeltuja asioita sovelletaan käytäntöön ja käytännössä havaittua tarkastellaan teorian valossa. Opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin sisältyy lähes aina soveltavia tehtäviä, joista osa toteutetaan käytännön työssä. Koulutusohjelman harjoittelujaksot ovat ohjattuja.
Omia näkemyksiä ja osaamista kehitetään ryhmän avulla. Opintojen aikana opiskelija on jäsenenä useissa eri ryhmissä. Ryhmä on oppimisympäristö, jossa opitaan mm. työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, sekä asioiden monipuolista ja eettistä tarkastelua.
Oppimismenetelmät ovat monipuolisia ja sisällön oppimisen kannalta harkittuja.

Kontaktiopetus ja itsenäinen opiskelu. Opiskeluryhmässä toteutetaan monipuolisia oppimistapoja, esim. luennot, lukupiirit, ryhmätehtävät ja demonstraatiot. Kontaktiopiskelua täydentää yleisimmin itsenäinen ja soveltava tehtävä, kirjalliseen materiaaliin perustuva tentti tai käytännössä tapahtuva toiminnallinen harjoitus.

Tutkiva ja kehittävä oppiminen. Oppisisältöjä tarkastellaan monipuolisesti tutkittua ja kokemuksellista tietoa hyödyntäen. Tavoitteena on, että opiskelijalle syntyy perusteltu näkemys opiskeltavasta asiasta ja valmiudet jatkuvasti kehittää tietojaan ja taitojaan. Suuntautumista alan kehittämiseen korostetaan opintojen alusta lähtien. Opiskelijat osallistuvat alan kehittämiseen mm. hankkimalla kansalaiskeskeistä tietoa palveluiden kehittämisen tarpeisiin, kokeilemalla uusia toimintamuotoja käytännössä ja tarttumalla työelämän kehittämishaasteisiin oppimistehtävissään ja opinnäytetyössään sekä SeAMK Hyvinvointipalveluiden toimintamuodoissa.

Ongelmaperustainen opiskelu. Ongelmaperustainen oppiminen tarkoittaa sitä, että opiskelun lähtökohtana ovat aidot työelämän tilanteet. Teoriasisältöjä ja tiedonhankintaa tarkastellaan niistä käsin. Koulutusohjelma ei perustu kokonaisuudessaan ongelmaperustaisuudelle, vaan opintokokonaisuuksissa ja -jaksoissa toteutetaan erilaisia ongelmaperustaisuuden sovellutuksia.

Yrittäjyys -näkökulma opinnoissa. Jokainen sosiaalialan koulutusohjelman opiskelija suorittaa vähintään yhden harjoittelun yrityksessä tai järjestössä. Opiskelijat ohjataan tarkastelemaan sosiaalipalveluiden vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Monialaista yrittäjyyttä opiskellaan sosiaali- ja terveysalan yksikön moniammatillisissa yrittäjyysopinnoissa, SeAMK:n yrittäjyysopinnoissa. Halukkaat voivat osallistua Yritystallin toimintaan.

Verkko-opiskelu. Verkko -opintoina toteutetaan erityisesti opintojaksoja, jotka asiasisältönsä puolesta hyötyvät verkkototeutuksesta ja jotka monipuolistavat opiskelumahdollisuuksia. Jokaisella opiskelijaryhmällä on lisäksi oma Moodle -pohja perusinformaatiota ja ryhmäkohtaisten tehtävien käsittelyä varten.

Koulutusohjelman kuvaus ja osaamisalueet

Sosiaalialan koulutusohjelman ytimenä on sosiaalisen asiantuntijuus ihmisten arkipäivän elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Se merkitsee kykyä ymmärtää ihmisen elämäntilanne voimavaroineen ja tarpeineen, sekä nähdä se osana laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tapahtumia. Koulutusohjelma antaa taidot edistää ihmisten hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta asiakastyön, yhteisöihin ja ryhmiin kohdistuvan työn sekä kehittämisen ja johtamisen menetelmillä.

Opintojen suorittaminen takaa laaja-alaisen ja korkeatasoisen sosiaalialan ammattitaidon muodostuminen sekä mahdollistaa työllistymisen eri asiakasryhmien pariin. Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, vaan opintoja voi painottaa sosiaalialan sektoreiden mukaisesti. Painottamismahdollisuudet tapahtuvat koulutusohjelman sisältämien vaihtoehtojen puitteissa. Opintokokonaisuus: ”Empowering social work” on mahdollista opiskella englannin kielellä.

Osaamistavoitteet

Sosiaalialan koulutusohjelman valtakunnalliset osaamistavoitteet on uudistettu vuonna 2010. Osaamistavoitteet sisältyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin.

Ammatillinen osaamisprofiili

Sosionomi (AMK) voi toimia asiakastyössä, johtamistehtävissä, projektityössä ja yrittäjänä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä eri toiminta-alueilla ovat:

Sosiaalialan kasvatus- ja opetustehtävät: perheohjaaja, päiväkodin opettaja, kasvattaja, nuoriso-ohjaaja. Sosionomit työskentelevät päivähoidossa, lastensuojelussa, perhetyössä, koulutoimessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä eräissä erityiskasvatuksen tehtävissä.
Sosiaalisen ohjauksen ja kuntoutuksen tehtävät: sosiaaliohjaaja, työvalmentaja, palveluohjaaja, projektityöntekijä, työvoimaneuvoja, vakuutussihteeri. Sosionomit työskentelevät kehitysvammahuollossa, päihdehuollossa, kriminaalityössä, ikäihmisten parissa, työttömien toiminnassa, nuorisotyössä, maahanmuuttajien keskuudessa, kelassa, työvoimatoimistossa ja sosiaalitoimistossa.
Sosiaalialan palveluiden johtamis- ja kehittämistehtävät: avohuollon ohjaaja, toiminnanjohtaja, lastenkodin johtaja, toimiston johtaja. Sosionomit työskentelevät johtamis- ja kehittämistehtävissä sosiaalipalveluiden eri sektoreilla, sosiaalialan järjestöissä, yrittäjätoiminnassa ja projekteissa, Kelassa ja työhallinnossa.

Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja Valtioneuvoston asetuksessa N:o 608/2005 määritellään, että lastentarhanopettajan tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon. Sosiaalialan ammattikorkeakoulut ovat vuonna 2007 linjanneet, että näiden opintojen tulee sisältää varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja, pedagogisen harjoittelun sekä opinnäytetyön. SeAMK:n sosiaalialan koulutusohjelmassa osalla opiskelijoista on mahdollisuus rakentaa opinnot siten, että edellä kuvattu kelpoisuus muodostuu. Kelpoisuuden tuottamia opintojaksoja on tarjolla vuosittain rajoitettu määrä. Varhaiskasvatuksen opinnoista tiedotetaan vuosittain ja opintoihin voi perehtyä verkossa

Jatko-opintokelpoisuus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden hakeutua alan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja muuhun ylempään korkeakouluopetukseen niiden määrittämien valintaperusteiden mukaisesti (Ammattikorkeakoululaki 351/2003).

Suoritusta ja arviointia koskevat säädökset

Keskeiset korkeakoulun toimintaa ohjaavat säädökset

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Opiskelumuoto

Nuorisoryhmissä kokopäiväinen opiskelu, aikuisryhmässä monimuoto-opiskelu

Yhteyshenkilöt

Koulutusohjelmapäällikkö: Päivi Rinne, 020 124 5122 / 040 830 4190, paivi.rinne(at)seamk.fi
Opinto-ohjaaja: Katriina Honkala, 020 124 5108 / 040 830 4186, katriina.honkala(at)seamk.fi
Kv-koordinaattori: Helena Järvi, 020 124 5125 / 040 830 4276, helena.jarvi(at)seamk.fi

ops.seamk.fi - Kampusranta 11, 2.krs (Frami F), 60320 SEINÄJOKI - Puhelin: +358 20 124 5000 - Faksi: +358 20 124 5001 - opintotoimisto@seamk.fi